SOSTEn avustusesitys oli jälleen pettymys. Vakinaisen toiminnan avustuksista on jo useamman vuoden aikana leikattu reippaasti ja kivuliaiden yhteistoimintamenettelyjen jälkeen olimme sopeuttaneet ensi vuoden kulut avustussuunnitelman tasoon, 10 työsuhdetta on päättynyt tai päättymässä. Nyt ohjeellisen suunnitelman tasosta esitetään leikattavan edelleen noin 171 000 euroa ja mukana kohtuullisen selkeä viesti siitä, että suunta on edelleen tuleville vuosille sama.
Taso on oma asiansa ja sen suhteen oikeastaan ainoa lisähavaintoni on se, että monella forumilla julkilausuttu periaate siitä, että leikkaukset eivät saa tulla yllätyksenä, vaan niistä infotaan etukäteen, vaikuttaa olevan enemmän juhlapuhetta vailla käytännön sisältöä.
Paljon huolestuttavampi piirre avustusesityksessä on voimakas puuttuminen niihin sisältöteemoihin, joiden parissa SOSTE saa työskennellä. Mielestäni aiempien vuosien linjaukset, joilla mm. määrättiin lopetettavaksi tiettyjä koulutuksia hyvistä palautteista ja kysynnästä huolimatta, olivat hyvin kyseenalaista puuttumista järjestön sisäisiin asioihin. Nyt kuitenkin on otettu askeleita, jotka ylittävät sopivuuden rajat.
Avustuspäätöksen tarkemmat ehdot kieltävät SOSTEa käyttämästä avustusta apteekkijärjestelmän ja lääkekorvausjärjestelmän selvittämisen sekä Kelan kuntoutuspalveluiden kehittämisen suhteen. Kaikki nämä ovat teemoja, jotka ovat sekä ensi vuonna että todennäköisesti tulevina vuosina vahvasti yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kelan kuntoutuspalveluiden ongelmista on keskusteltu paljonkin kuluvana syksynä. Niiden mahdollinen siirtyminen maakuntiin herättää jäsenissämme pohdintoja, kuntoutusverkosto kerää lähemmäs sata järjestöämme. On selvää, että koko kuntoutuskomitean mietinnön eteenpäinvienti vaatii vahvaa vaikuttamista järjestöjen puolelta, jos ihmisten etu halutaan pitää keskiössä.
Apteekkijärjestelmä nousee varmasti esiin tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, lääkehuollon ja -korvausten osalta liikutaan maastossa, joka on ihmisten hoidon ytimessä. On täysin keinotekoista erottaa kuntoutusta, apteekkeja ja lääkkeitä sote-uudistuksen kokonaisuudesta, joka on SOSTEn ydintoimintaa.
Paitsi, että nyt yllättäen asetetut ehdot ovat sisällöllisesti tarkastellen täysin epämielekkäitä, on syytä herättää vakava kysymys siitä, mistä ministeriö ajattelee tulevan oikeutuksensa rajata joitakin politiikkalohkoja SOSTEn tai minkä tahansa järjestön toiminnasta pois, jos sen omat jäsenet sellaista toimintaa siltä odottavat.
Pelkistäen ministeriö ryhtyy määrittelemään, millä alueilla siltä avustusta saavat järjestöt saavat mm. ministeriöön itseensä kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa harjoittaa. Epämiellyttävät äänet voidaan vaientaa tai ainakin rajata toimijoiden joukko heihin, joilla on varaa vaikuttaa omalla rahallaan.
Kirjoitin vuosi sitten Turkin tiestä. Sillä ollaan taas askelta pidemmällä.