SOSTEn julkaisu: Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla

6  Johtopäätökset

TARKASTELIMME TÄSSÄ JULKAISUSSA osaamisen kehittämistä välityömarkkinoilla. Suomessa välityömarkkinatoiminnalle on jo pitkät perinteet, mutta toistaiseksi välityömarkkinoita ei ole ymmärretty keskeisenä osaamisen kehittämisen paikkana tai toimintakenttänä. Kuitenkin välityömarkkinoiden arjessa osaamisen kehittämiseen panostetaan runsaasti, ihmisten yksilöllistä oppimista tuetaan laajasti ja monenlaista osaamista pyritään määrätietoisesti vahvistamaan.

Olemme määritelleet osaamisen kehittämisen välityömarkkinoilla tarve- ja yksilölähtöiseksi osaamisen tuottamiseksi. Välityömarkkinoiden toimintakulttuuri tukee jatkuvan oppimisen ideaa, korostaa erityisesti yksilölähtöistä tavoitteiden asettamista sekä tarvelähtöistä tukea. Tästä muodostuu osaamisen tuottamisen perusta välityömarkkinoilla.

Osaamisen tuottamista tehdään välityömarkkinoilla eri puolella Suomea ja eri kohderyhmien kanssa niin, että toiminnan kattavuus ja saatavuus on hyvää. Selvityksemme perusteella myös välityömarkkinatoimijat pitävät toimintaa vaikuttavana ja näkevät, että sille asetettuja tavoitteita saavutetaan varsin hyvin. Välityömarkkinatoimijat kuitenkin kokevat, että osaamisen kehittämisen toimintaa ei hyödynnetä valtakunnallisella tasolla niin hyvin kuin olisi mahdollista. Näin on siitäkin huolimatta, että välityömarkkinoilla tapahtuvan osaamisen kehittämisen tunnettavuutta on pyritty vahvistamaan viime vuosina valtakunnallisen kehittämis- ja vaikuttamistyön kautta.

Haastateltujen välityömarkkinatoimijoiden mukaan osaamisen tuottaminen välityömarkkinoilla tavoittaa ihmisiä, jotka voisivat muuten jäädä jatkuvan osaamisen kehittämisen ulkopuolelle. Juuri siksi välityömarkkinoilla on tärkeä rooli kansallisen osaamisen kehittämisen kentällä.

Välityömarkkinoilla osaamisen tuottamisessa korostuvat sekä yksilön tarpeiden näkökulma että yhteiskunnallisen toimijuuden näkökulma. Yksilönäkökulmasta tavoitellaan oppimistuloksia, jotka nousevat yksilön tilanteesta ja toimintakyvystä sekä yhteisön ja yhteiskunnan vaatimuksista. On tärkeää huomioida, että oppiminen ja välittömistä tarpeista huolehtiminen voivat tapahtua samanaikaisesti – arjen rakenteet luovat esimerkiksi toivoa tulevaisuuteen ja tukevat yksilön kuntoutumista.

Yhteiskunnallisen toimijuuden tavoitekokonaisuus osaamisen tuottamisessa tähtää puolestaan yksilön voimaantumiseen, ja se luo edellytykset osallisuudelle sekä yhdenvertaisuudelle. Voidaan todeta, että välityömarkkinoilla yksilöllisten elämänhallintataitojen sekä minäpystyvyyden vahvistaminen voi olla yksilötasolla yhtä merkittävä tulos, kuin työllistyminen tai koulutukseen pääsy. Keskeistä osaamisen tuottamisessa välityömarkkinoilla on kuitenkin eteenpäin pyrkiminen, mikä yksilötasolla tarkoittaa sekä parempaa hyvinvointia että parempaa työmarkkina-asemaa.

Osaamisen tuottamiseen välityömarkkinoilla tulee kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota, koska sen avulla voidaan saada aikaan monia positiivisia vaikutuksia sekä yksilötasolla että laajemmin yhteiskunnassa. Kattavaa vaikuttavuustietoa koko välityömarkkinakentältä on toistaiseksi valitettavan vähän. Tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että osaamisen tuottamisen prosessit ovat monin paikoin pitkälle hiottuja, ihmisten tarpeet huomioivia ja asetettuja tavoitteita kohti määrätietoisesti pyrkiviä. Lisäksi pitää muistaa, että minäpystyvyyden tunne ja vahvistuneet voima varat ovat kuin rahaa pankissa. Ne kantavat ja tukevat yksilön polkua vielä pitkään työjakson tai muun palvelun jälkeenkin. Vaikka näitä yksilöllisiä ja laadullisia vaikutuksia on hankala mitata tai ainakin mittaaminen harvoin kohdistetaan niihin, vaikutukset voivat olla kuitenkin yhteiskunnan kannalta yhtä merkittäviä kuin kvantifioidut tulokset esimerkiksi työllistymiseen liittyen.

Haastateltujen toimijoiden esiin tuomat keskeisimmät kehittämisehdotukset kohdentuvat julkisen sektorin rooliin. Osaamisen tuottamiseen tarvitaan välityömarkkinatoimijoiden tarjoamien epävirallisten oppimisympäristöjen sekä osaamisen kehittämisten mahdollisuuksien tunnustamista ja virallistamista valtakunnallisesti. Oppilaitosoikeuksien myöntäminen vakiintuneemmille välityömarkkinatoimijoille mahdollistaisi laaja-alaisemman osaamisen kehittämisen yhteiskunnallisesti sekä tukisi osaamisen tunnistamisen systematisointia. Toimijat toivovat taloudellista tukea kehittämis-, koulutus-, sekä opinnollistamisen resursseihin. Lisäksi tarvitaan valtakunnallinen linjaus vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen, kuten työpajojen sekä oppilaitosten välisen sopimuksenteon yhdenmukaisten käytäntöjen luomiseksi. Jotta osaamisen kehittäminen olisi rakenteellisesti kaikille mahdollista ja tukisi yksilön tarpeita kokonaisvaltaisesti, yhteiskunnan kannustin loukut sekä tukirakenteet olisi syytä arvioida uudelleen ja tehdä tarvittavia muutoksia. Lisäksi tarvitaan vahvempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua sekä laajempaa yhteistyötä yli sektoreiden.

Jos välityömarkkinatoimintaa ei olisi tai sitä olisi vähemmän, harvempi saisi tarpeidensa mukaista tukea ja palvelua. Haastateltavat toivat esiin näkemyksiä toiminnan yhteiskunnallista hyödyistä. Heidän kokemuksensa mukaan pitkän aikavälin yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät muun muassa syrjäytymisen ennaltaehkäisemisenä, rikollisuuden vähentymisenä, rakenteellisten esteiden hallintana sekä vähentyneenä terveydenhuollon palvelujen tarpeena. Tällöin monet suorat ja positiiviset vaikutukset ihmisten tilanteisiin jäisivät toteutumatta. Jos ajatellaan, että näillä vaikutuksilla on pidemmän päälle merkitystä ihmisten työmarkkinatilanteeseen, toimintakykyyn sekä osallisuuteen, voi välityömarkkinoilla tapahtuvalla osaamisen tuottamisella olla ymmärrettyä suurempi yhteiskunnallinen merkitys esimerkiksi työllisyysasteen ja kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Osaamisen tuottamisen ja kehittämisen toimintaan välityömarkkinoilla kannattaa suunnata resursseja jatkossakin ja toimintaa kannattaa kehittää tarttumalla havaittuihin parannusehdotuksiin.

Selvityksemme pohjalta haluamme nostaa esiin yhdeksän erityistä huomioitavaa asiaa ja kehittämisideaa välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisesta ja sen vahvistamisesta:

Osaamisen kehittäminen hyvinvointi-investointina

1) Hyvinvointitalouden näkökulmasta on tärkeää ymmärtää osaamisen merkitys taloudellisena investointina, mutta myös elämänlaatuun vaikuttavana hyvinvointi­investointina. Osaamisen tuottamisen avulla voidaan saavuttaa tärkeitä tavoitteita, kuten osallisuuden vahvistuminen, joka on perustava tekijä yhteiskunnallisen toimijuuden vahvistumisessa. Osaamisen kehittäminen on tärkeää kohderyhmästä riippumatta.

2) Välityömarkkinoilla toimintaan osallistuvien jatkopolkujen varmistaminen on hyvinvointi­investointi, jota kannattaa tehdä. Välityömarkkinoiden eetokseen kuuluu eteenpäin pyrkiminen. Se koskee niin yksilöä kuin organisaatioita, jotka välityömarkkinoilla palveluita sekä tukea tuottavat. Näkymä paremmasta tulevaisuudesta, jonka osaamisen vahvistuminen mahdollistaa, on jo sinällään voimavara. Kokemukset positiivisista siirtymistä ovat erittäin tärkeitä.

3) Välityömarkkinat synnyttävät sosiaalisia innovaatioita osaamisen kehittämisen kentällä. Välityömarkkinoilta voidaan löytää hyviä käytäntöjä sovellettavaksi laajemmin yhteiskunnassa. Esimerkiksi välityömarkkinoiden tapa integroida yksilön osaamisen kehittäminen yhteisen toiminnan sisälle voisi olla hyvä käytäntö hyödynnettäväksi myös muualla.

Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on  osaamisen tuottamista

4) Välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisen on syytä jäsentää osaamisen tuottamisena, jossa yksilöllisille oppimisprosesseille luodaan mahdollisuuksia ja jossa niitä tuetaan tarvelähtöisesti. Tällainen jäsennys helpottaa toiminnan hahmottamisessa sekä näkyväksi tekemisessä. Osaamisen kehittäminen on

keskeinen osa välityömarkkinoiden toimintaa ja sitä tehdään välityömarkkinoilla paljon, mutta sen sanoitus on usein jäänyt tekemättä.

5) Välityömarkkinoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä ja tuottamista tulisi tutkia lisää. Osaamisen kehittämiseen liittyvä tutkimus painottuu nykyään pääosin työkykyisten ja työsuhteissa olevien jatkuvaan oppisen kehittämiseen, lapsiin ja nuoriin koulu­ ja päiväkotikontekstissa sekä organisaatioiden oppimiseen. Välityömarkkinoita koskeva akateeminen tutkimus on ollut selvästi vähäisempää.

6) Osaamisen tuottamiseen löytyy välityömarkkinoilta hyviä ja jatkuvasti kehittyviä toimintamalleja. On tärkeää, että toimintaa mallinnetaan jatkossakin, mikä mahdollistaa hyvien käytäntöjen levittämisen ja toiminnan yhteiskehittämisen.

Näkökulmia osaamisen tuottamisen vahvistamiseen

7) Osaamisen kehittämisen tarkastelussa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin yhteisöllisen oppimisen merkitys yksilölähtöisen oppimisen rinnalla. Lisäksi tulisi tunnistaa erilaisten oppijoiden tarpeet ja niihin vastaamiseksi tarvittavat osaamisen tuottamisen tavat. Yksi yhteisölliseen oppimiseen liittyvä tekijä on osaamisen jakamisen kulttuurin vahvistaminen.

8) Tarvitaan lisää ymmärrystä työelämän rakenteista ja työllistymistä estävistä mekanismeista. Avoimet työmarkkinat voidaan nähdä alentuneen työkyvyn omaavien ihmisten näkökulmasta osin syrjäyttävinä rakenteina, kun työmarkkinoille pyrkivän työ­ tai toimintakyky ei vastaa työmarkkinoille muodostuneita normeja. On tärkeää huomata, että työyhteisössä erilaisuus on myös rikkaus ja voimme kaikki oppia jotain toinen toisiltamme.

9) Yhteistyötä osaamisen tuottamisessa voisi ja pitäisi vahvistaa nykyistä laajemmalle. Esimerkiksi eri sairauksiin tai vammoihin keskittyneet järjestöt voisivat tuoda kentälle uusia näkemyksiä välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisen toimintaan.

TÄSSÄ JULKAISUSSA ESITTELIMME välityömarkkinoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä osaamisen tuottamisen viitekehyksestä käsin. Näkemykset välityömarkkinoilla tapahtuvasta osaamisen kehittämisestä on koottu välityömarkkinatoimijoilta. Tässä selvityksessä ei haastateltu asiakkaita ja osaamisen tuottamiseen osallistuvia henkilöitä ja siten heidän kokemuksensa osaamisen kehittämisestä jäävät tämän julkaisun ulkopuolelle. Jatkossa myös asiakasnäkökulmaa osaamisen tuottamiseen on syytä tutkia.

Vaikka osaamisen kehittäminen usein tulkitaan yksilölähtöiseksi prosessiksi, on tarpeen huomioida myös ulkoisten tekijöiden vaikutus osaamisen kehittämisessä. Osaamisen tuottamisen viitekehys korostaa nimenomaan ulkoisten tekijöiden ja toimijoiden roolia oppimisen käynnistämisen tukemisessa ja motivaatiotekijöiden löytämisessä. Erityisesti sen rooli on merkittävä silloin kun omat voimavarat ja resurssit ovat syystä tai toisesta heikentyneet.

Osaamisen tuottaminen on integroitunut välityömarkkinatoimintaan sitä ohjaavana periaatteena. Näin ollen siitä aiheutuvien kustannusten erottaminen muusta toiminnasta ei ole välttämättä mielekästä, kun toiminnan kustannusvaikuttavuutta arvioidaan. Elinikäinen oppiminen ja osaamisen jakaminen ovat tämän päivän keskeisimpiä työelämätaitoja. Osaamisen tuottamisen näkökulman integroiminen läpileikkaavasti organisaation toimintaan soveltuu malliksi kaikissa työyhteisöissä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisestä saatavat hyödyt voivat olla suuremmat silloin, kun se on läsnä päivittäisissä toiminnoissa. Toivomme, että tämä julkaisu haastaa pohtimaan osaamisen kehittämistä nykyistä laajemmin ja antaa aineksia kehittää sitä tukevia osaamisen tuottamisen välineitä työelämään ja koulutukseen tähtäävissä toimissa.

Tämä artikkeli on julkaisusta Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla, 10/2021.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry