5.1 Osaamisen tuottaminen suomalaisilla välityömarkkinoilla

Kuvaamme aluksi sitä, millaisten konkreettisten prosessien kautta osaamisen tuottaminen suomalaisilla välityömarkkinoilla ilmenee, millaisiin tarpeisiin sillä pyritään vastaamaan ja millaisia tavoitteita osaamisen tuottamisessa asetetaan. Tämän kuvauksen myötä kuva välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisestä hahmottuu ja pystymme osoittamaan, mistä lähtökohdista ja millaisten mallien avulla toimintaa tehdään.

5.1.1 Osaamisen tuottamisen yleiskuva

Osaamisen tuottamisen prosessi tapahtuu välityömarkkinoilla organisaatioissa, jotka pyrkivät määrätietoisesti luomaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia oppimisympäristöjä ja tukemaan niissä tapahtuvia oppimisprosesseja. Onkin tärkeää tarkastella osaamisen tuottamista myös organisaationäkökulmasta. Haastattelujen perusteella hahmottui kuva, että osaamisen tuottaminen edellyttää organisaatioissa laaja-alaista henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ilman sitä monipuolinen osaamisen hyödyntäminen ei olisi mahdollista valmennustyössä.

Haastattelut paljastivat myös, että sisäisen osaamisen kehittämistyön lisäksi organisaatiotasolla alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttamis-, viestintä-, ja kehitystyö ovat tärkeässä roolissa osaamisen kehittämisen väylien ja eri jatkopolkujen saavutettavuuden vahvistamisessa. Yhteistyö organisaatioiden välillä on keskeistä osaamisen kehittämisen ja tuottamisen kentällä. Välityömarkkinatoimijoilla on myös tärkeä rooli luottamuksen sillan rakentajana yksilöiden ja työnantajien tai oppilaitosten välillä, mikä on keskeistä osaamisen tuottamisen rakenteiden luomisen ja vahvistamisen näkökulmasta.

Yksilötasolla valmennus ja yksilöllinen tavoitteiden asettaminen ovat osaamisen kehittämisen keskiössä. Osaamisen kehittämisen välineenä on lähes aina työnteko tai muu toiminnallinen tekeminen, jonka jälkeen kerätty osaaminen voidaan kirjata osaamistodistukseen tai osoittaa näyttöpohjaisesti. Kuten jo aikaisemmin teoriaosuudessa mainittiin, minäpystyvyys, eli yksilön tunne siitä, että hän pystyy saavuttamaan haluamansa asiat nyt ja tulevaisuudessa, ja sen vahvistaminen ovat tärkeä perusta osaamisen kehittämiselle ja tuottamiselle. Minäpystyvyyden vahvistaminen kattaa yksilölähtöisen tavoitteiden asettelun erilaisten polkujen mahdollistamiseksi sekä yksilön omien vahvuuksien löytämisen ja niiden sanoittamisen. Haastatteluissa selvisi, että välityömarkkinakentällä osaamisen kehittämiseen sisältyvät niin perustaitojen vahvistaminen, osaamisen tunnistaminen kuin osaamisaukkojen paikkaaminen, opinto- sekä työelämävalmiuksien kehittäminen ja vahvistaminen, työkokemuksen kerryttäminen, osaamistodistusten hyödyntäminen sekä ammatillisen tutkinnon ja tutkinnon osien suorittaminen.

Haastateltujen toimijoiden mukaan opinnollistamista ja sen eri elementtejä hyödynnetään vahvasti välityömarkkinakentällä osaamisen tuottamisen toiminnassa. Opinnollistamisen avulla tunnistetaan olemassa oleva ja työjakson tai muun palvelun aikana kertynyt osaaminen ja tehdään se näkyväksi.

Vahva oppilaitosyhteistyö mahdollistaa ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamisen työjakson tai muun palvelun aikana. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Valo-valmennusmalli, valtakunnanlaajuinen toimintamalli, jonka avulla yksilö voi valmentautua suorittamaan ammatillisten tutkintojen osia työvalmennuksen aikana (ks. Valo-valmennusyhdistys 2021).

Osaamisen kehittämiselle ei löydy yhtä aukikirjoitettua prosessia. Haastattelujen perusteella toimijoiden prosesseista löytyvät kuitenkin seuraavat yhteiset tekijät:

• alku- tai tavoitekeskustelu (sisältäen aikaisemman osaamisen tunnistamisen)
• perehdytysprosessi/tutustumisjakso
• työ-, toiminta- tai valmennusjakso – tekemisen kautta oppiminen (sisältäen yksilö-, työ-, ja ryhmävalmennuksen)

• väliarviointi – tavoitteiden täydennys
• havaintojen dokumentointi/osaamisen todentaminen (esim. osaamistodistukset) tai osoittaminen näyttöpohjaisesti
• arviointi sekä jatkopolun rakentaminen

Keskeinen havainto haastatteluista oli, että osaamisen kehittämisen prosessin tavoitteet ovat yksilöllisiä, tarvelähtöisiä sekä helposti mitattavia. Osaamisen tuottamisen tavoitteena on varmistaa, että nämä tavoitteet toteutuvat. Osaamisen tuottamista tekevät organisaatiot asettavat tavoitteet yhdessä yksilön kanssa ja ne päivitetään säännöllisesti. Ryhmämuotoista valmennusta järjestetään yksilöille, joilla on riittävän samanlaiset tarpeet ja tavoitteet.

Haastatteluista piirtyi kuva, että välityömarkkinoilla osaamista kehitetään ja tuotetaan koko prosessin ajan koulutukseen ja työllistymiseen johtavien jatkopolkujen mahdollistamiseksi. Osaamisen kartoittaminen sekä yksilölliset tavoitteet, valmennus, toiminnallinen tekeminen, henkilöstön havainnot sekä osaamisen osoittaminen näyttöpohjaisesti mahdollistavat laaja-alaisen ja tarvelähtöisen osaamisen kehittämisen, minäpystyvyyden vahvistumisen, tutkinnon osien, niitä pienempien kokonaisuuksien tai koko ammatillisen tutkinnon suorittamisen, sekä yksilöille räätälöityjen jatkopolkujen rakentamisen. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että välityömarkkinoilla yksilöllisten elämänhallintataitojen vahvistaminen voi olla yksilötasolla yhtä merkittävä tulos, kuin työllistyminen tai koulutukseen pääsy. Osaamisen tuottaminen on monipuolista ja monitasoista toimintaa välityömarkkinoilla.

---

Haaveet leipurin ammatista muuttuivat keramiikkatyöhön

Oiva ilmoitti olevansa kiinnostunut paikallisen välityömarkkinatoimijan toiminnasta ja pääsikin pian tutustumaan järjestön toimintaan. Positiivisen tutustumiskäynnin jälkeen Oivan hakemus lähti kaupungin ostopalveluryhmän käsittelyyn. Oiva sai toivomansa paikan ja aloitti toiminnan 3 kuukauden mittaisella tutustumisjaksolla. Oiva halusi tutustua leipurin työhön tutustumisjaksonsa aikana. Tutustumisjakson aikana Oiva nautti kakkujen koristelusta, sillä siinä hän sai käyttää luovuuttaan. Muu leipurin työhön kuuluva toiminta ei tuntunutkaan niin omalta, joten Oiva halusi siirtyä järjestön taide­yksikön puolelle. Tutustumisjakso oli hyvä mahdollisuus kokeilla mikä voisi olla se oma juttu ja sen kirkastuttua Oiva teki palvelusuunnitelman yhdessä ohjaajan kanssa. Oiva ja ohjaaja asettivat yhdessä pieniä selkeitä tavoitteita tulevalle palvelujaksolle. Taide­yksikössä Oiva pääsi hyödyntämään luovuuttaan ja innostui keramiikkatyöstä. Yhdessä kokeneen taidetyövalmentajan sekä muiden valmentautujien kanssa, Oiva pääsi suunnittelemaan ja toteuttamaan taidenäyttelyn, joka oli suuri menestys. Oiva sai kaikki tuotot keraamisista astioistaan itselleen ja tunsi pystyvänsä mihin tahansa. Nykyään Oiva suunnittelee keraamisia astioita, joita myydään paikallisessa käsityökaupassa.

---

5.1.2 Asiakastarpeet ja yksilölliset tavoitteet

Kartoitimme haastatteluissa myös suoremmin sitä, millaisia ovat asiakkaiden tarpeet ja niiden pohjalta rakentuvat osaamisen kehittämisen ja tuottamisen tavoitteet. Välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittämisen kohderyhmään kuuluu laaja joukko ihmisiä hyvin erilaisista taustoista ja elämäntilanteista. Täten myös osaamisen kehittämisen tarpeiden kirjo on laaja ja tarpeet ovat yksilöllisiä tai kohderyhmäspesifejä. Osaamisen kehittämisen tarpeet voidaan kuitenkin jakaa seuraaviin teemoihin, jotka nousivat esiin haastatteluissa:

• oppimaan oppimisen valmiuksien kehittäminen (usein taustalla huonot kokemukset oppimisesta kuten oppimisvaikeudet, joita ei ole tunnistettu tai koulukiusaaminen),
• kouluttautuminen (uudelleenkoulutus, jatkokoulutus tai kesken jääneen koulutuksen loppuun suorittaminen),
• osaamisen sanoittaminen ja minäpystyvyyden vahvistaminen,
• työelämätaitojen kehittäminen (muun muassa työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen, työyhteisötaidot, työntekijän velvollisuudet, työtehtäviin liittyvät taidot, vuorovaikutustaidot sekä digitaidot),
• ammatillisten ja akateemisten taitojen kehittäminen.

Yksilöiden muut tarpeet ovat vahvasti yhteyksissä osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja toimivatkin usein perustana osaamisen tuottamiselle. Haastatteluissa esiintyivät seuraavat muut tarpeet:

• arjen taidot ja elämänhallinta,
• hyvinvoinnin vahvistaminen ja terveyspalveluiden saatavuus,
• riippuvuuksien hallinta sekä
• perustarpeisiin vastaaminen ja niiden turvaaminen.

Oppiminen ja välittömistä tarpeista huolehtiminen voivat tapahtua myös samanaikaisesti – arjen rakenteet luovat toivoa tulevaisuudelle ja tukevat yksilön kuntoutumista. Tämä on välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisessa olennaista ja kuvaa osaltaan sitä, kuinka laaja-alaista oppiminen välityömarkkinoilla on ja kuinka oppimisen tuottamista tehdään hyvin erilaisten ja eritasoisten oppimisprosessien ympärillä.

5.1.3 Oppimisympäristön merkitys ja oppimiskäsitys

Moninaiset tarpeet asettavat oppimisympäristöille sekä yhteisöllisiin että yksilöllisiin tekijöihin liittyviä vaatimuksia. Yhteisöllisinä tekijöinä ovat aidon työympäristön tarjoaminen, yhteisön merkitys turvallisen oppimisympäristön pohjana, välityömarkkinoita koskevan lainsäädännön soveltaminen käytännössä sekä henkilöstön monialaisen osaamisen ja jaksamisen tukeminen. Yksilön näkökulmasta toimiva oppimisympäristö mahdollistaa yksilöllisistä tarpeista nousevien tavoitteiden asettelun, pitkäkestoisen tuen ja rinnalla kulkemisen sekä osaamisen kehittämisen tarpeiden näkyväksi tekemisen.

Haastatteluissa kävi ilmi, että tärkeässä roolissa on myös yksilöllinen, eteenpäin suuntaava, asiakaslähtöinen ohjaus, jossa huomioidaan yksilöiden erilaiset taustat sekä ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin. Yksilön osaamisen kehittämisen tukena ovat usein yksilö-, työ-, sekä ryhmävalmentaja. Toimintaa ohjaavina oppimiskäsityksinä mainittiin erityisesti elinikäinen oppiminen, humanistinen oppimiskäsitys sekä tekemällä oppiminen ja käytännönläheisyys. Osaamisen kehittäminen eli yksilön oppimisprosessi sekä osaamisen tuottaminen eli toimijoiden tarjoamat osaamisen kehittymistä tukevat toimenpiteet ovat koko työskentelyjakson tai muun palvelun ajan vuorovaikutuksessa keskenään.

5.1.4 Osaamisen tuottamisen konteksti

Osaamisen kehittämistä mahdollistetaan rakenteellisesti yhteistyön, ilmapiirin sekä organisaation strategian kautta. Nämä ovat keskeisiä oppimisen tuottamisen kontekstitekijöitä välityömarkkinoilla ja liittyvät osaltaan myös laajempaan oppimisympäristöön (ks. esim. kuvio 6). Yhteistyö tapahtuu alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttamis- ja kehittämistyön kautta, tiedon keräämisen ja välittämisen kautta sekä verkostomaisen työotteen ja oppilaitosyhteistyön muodossa. Osaamisen kehittämisen ja tuottamisen ilmap iirin luovat pitkäjänteisyys ja luottamuksen rakentaminen, koulutusmyönteisyys ja jatkuvan oppimisen kulttuuri, suvaitsevaisuus, yhteisöllisyys, vertaistuki sekä itseohjautuvuus. Strategian osalta johdon tuki, koko organisaation laajuinen tahtotila sekä vahva imago mahdollistavat osaamisen kehittämisen ja tuottamisen rakenteellisesti.

5.1.5 Julkiset palvelut ja tukimuodot

Välityömarkkinoiden ja julkisten palveluiden välinen suhde on haastattelujen perusteella varsin kiinteä. Välityömarkkinoilla hyödynnetään julkisia tukia sekä palveluita ja toisaalta julkisista palveluista ohjataan yksilöitä välityömarkkinoiden palveluihin, joissa tuotetaan osaamista.

Välityömarkkinatoimijoiden osaamista kehittävässä toiminnassa hyödynnetään erityisesti Kelan työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta. TE-hallinnon palveluista hyödynnetään palkkatuettua työtä, koulutus- ja oppisopimusta, työhönvalmennusta sekä työkokeilua. Kaupungin tai kunnan puolelta hyödynnetään kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Myös alueelliset verkostot sekä oppilaitokset ja paikalliset yritykset ovat merkittävässä roolissa osaamisen kehittämisen tukemisessa.

5.2  Osaamisen tuottamisen vaikutukset

Haastattelujen perusteella osaamisen tuottaminen välityömarkkinoilla on tarvelähtöistä ja monipuolista. Sekä tavoitteet että toiminta pyritään rakentamaan yksilölähtöisesti, vaikka tietyt periaatteet toistuvat hyvin samankaltaisina lähes kaikessa osaamisen tuottamisessa. Miten osaamisen tuottamisessa onnistutaan? Mitä hyötyjä yksilöt osaamisen tuottamisesta saavat ja millä tavalla osaamisen tuottaminen voi muuttaa heidän työelämäpolkujaan ja vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa? Seuraavaksi pyrimme haastattelujen sekä aiemmin välityömarkkinoilla kerätyn vaikuttavuustiedon perusteella vastaamaan näihin kysymyksiin ja arvioimaan, millaisia tuloksia ja vaikutuksia osaamisen tuottamisesta välityömarkkinoilla syntyy. Käytännössä arviot muodostuvat osallistujilta kerätyn palautteen sekä osaamisen tuottajien subjektiivisten näkemysten pohjalta.

5.2.1 Osallistujat kokevat toiminnan vaikuttavana

Haastatteluissa kerrottiin, että osallistujilta saatu palaute on ollut pääosin hyvin myönteistä. Osallistujat ovat ilmaisseet kiitollisuutensa siitä, että ovat saaneet olla osallisena yhteisössä. Lisäksi osallistujat ovat kokeneet saaneensa arvokasta kohtelua sekä tunteneet itsensä yhteiskunnan jäseneksi, osa jopa ensimmäistä kertaa elämässään. Osallistujat ovat kokeneet, että toiminta on tukenut heidän elämänsä etenemistä positiiviseen suuntaan ja lähes kaikki suosittelisivat toimintaa muille.

Palautteesta nousevat arviot tuovat jälleen esiin myös edellä kuvatut välityömarkkinoiden oppimisen tuottamisen tavoitteet. Kun palautetta suhteutetaan tavoitteisiin, näyttäytyy osaamisen tuottamisen toiminta varsin vaikuttavana. Keskeistä tässäkin on havaita, että oppimisprosessit välityömarkkinoilla ovat moninaisia ja liittyvät usein työmarkkinaosaamisen lisäksi myös elämänhallintaan ja muun perustavan tason osaamiseen.

Palautteen mukaan osallistujat ovat pääsääntöisesti kokeneet osaamisen kehittämisen merkityksellisenä ja monilla alueilla toiminnan tarpeellisuutta kuvaa asiakasmäärien kasvu viime vuosina. Osallistujien palautteen kerääminen osaamisen kehittämisen näkökulmasta ei ole ollut systemaattista, vaan usein epävirallisesti kerättyä. Välityömarkkinakentän eri toiminta-alueilla kuten työpajakentällä vaikuttavuustietoa kerätään kuitenkin vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston toimesta sekä sosiaalisen vahvistumisen mittarin, Sovarin (Kinnunen 2019), kautta, joka tuottaa organisaatiokohtaisia, alueellisia ja valtakunnallisia tuloksia työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikutuksista. Tarkemman vaikuttavuustiedon saaminen koko välityömarkkinakentältä edellyttää kuitenkin jatkossa systemaattisempaa ja tutkimuksellisempaa arviointiotetta.

---

Pitkäaikaistyöttömän minäpystyvyyden vahvistuminen ja työllistyminen

Aalto oli toiminut 20 vuotta kirjanpitäjänä, mutta äkillisten YT­neuvottelujen takia hän menetti pitkäaikaisen työpaikkansa. Työttömyys oli kova paikka Aallolle, erityisesti työyhteisön tuen menetys tuntui vaikealta. Monista kymmenistä työhakemuksista huolimatta Aalto oli päässyt vain pariin työhaastatteluun ja vuoden jälkeen hänen itsetuntonsa ja työnhaun motivaatio alkoivat olla koetuksella. Vuoden työttömyysjakson jälkeen Aalto pääsi kuitenkin TE­palveluiden kautta paikallisen välityömarkkinatoimijan palkkatuettuun työhön. Alkukeskustelussa Aalto asetti työ­ ja yksilövalmentajan kanssa tavoitteet työskentelyjaksolle. Työ­ ja yksilövalmentaja tekivät havaintoja hänen aikaisemmasta osaamisestaan sekä työskentelyjakson aikana karttuneesta osaamisesta. Aalto nautti siitä, että sai olla taas osa työyhteisöä ja kehittää osaamistaan. Puolen vuoden työskentelyjakson aikana esihenkilö ja valmentaja huomasivat merkittävän muutoksen hänen olemuksessaan. Aallosta huokui minäpystyvyyden tunne, hänen ryhtinsä oli suora ja hymy oli herkässä. Työskentelyjakson aikana hän tajusi, että ei enää halunnut palata kirjanpitäjän ammattiin. Hän oli aina nauttinut ruoanlaitoista, mutta ei koskaan ollut kuvitellut ryhtyvänsä kokiksi. Työskentelyjakson aikana hän pääsi kuitenkin järjestön ylläpitämään henkilöstöravintolaan harjoittelemaan keittiötyötä ja oli lähes huomaamattaan suorittanut ravintola­ ja cateringalan perustutkinnon osia. Työskentelyjakson jälkeen Aalto pääsi oppisopimuskoulutuksen kautta paikalliseen ravintolaan, jossa hän pystyi suorittamaan puuttuvat tutkinnon osat. Oppisopimuskoulutuksen jälkeen luonteva askel oli jatkaa työskentelyä samassa ravintolassa ja Aalto oli onnellinen hyväksyessään tarjouksen vakituisesta kokin paikasta.

---

5.2.2 Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset – tuottajanäkökulma

Yleisellä tasolla toimijat arvioivat välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisen saavan aikaan monenlaisia lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Haastatteluissa mainittuja vaikutuksia ovat muun muassa työllistymisen ja kouluttautumisen edistäminen ja edistyminen, elämänlaadun parantuminen, vähentynyt yhteiskunnallisten (julkisten) palveluiden tarve sekä erinäiset muut laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset.

Työllistymisen ja kouluttautumisen edistäminen näkyy esimerkiksi välittömänä hyötynä yksilön tuettuun työllistymiseen tai avoimille työmarkkinoille työllistymiseen, joka heijastuu positiivisesti myös yksilön taloudelliseen tilanteeseen. Voidaankin puhua siis myös työllisyyden ja koulutuksen edistymisestä ja niistä seuraavista positiivista ulkoisvaikutuksista. Toiminnan vaikutukset näkyvät lisäksi osaamisen sanoittamisena, eli yksilö tiedostaa oman osaamisensa ja osaa sanoittaa sen esimerkiksi potentiaaliselle työnantajalle, ja sellaisena osaamisen kehittämisenä, joka mahdollistaa työllistymisen ja kouluttautumisen.

Haastattelujen perusteella osaamisen tuottamisen vaikutukset ovat usein hyvin yksilöllisiä arjen pienistä helpotuksista tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamiseen. Pidemmällä aikavälillä voimavarojen vahvistuminen ja opinto suoritukset näkyvät yksilötasolla koulutustason nostamisena sekä opintojen keskeyttämisen vähentymisenä.

Haastateltavat arvioivat, että elämänlaadun parantuminen näkyy yksilöiden hyvinvoinnin vahvistumisena esimerkiksi ulkoisen olemuksen kohentumisena ja toimintakyvyn vahvistumisena, yksilöllisen (työelämä)polun etenemisenä, voimaantumisen kokemuksena, minäpystyvyyden vahvistumisena sekä yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistumisena. Eräs haastatelluista toimijoista sanoi, että minäpystyvyyden tunne ja vahvistuneet voimavarat ovat kuin rahaa pankissa. Ne kantavat ja tukevat yksilön polkua vielä pitkään työjakson tai muun palvelun jälkeenkin. Lisäksi onnistumisen kokemuksien jakaminen muille herättää toivoa positiivisista tulevaisuudennäkymistä. Näiden yksilöllisten, laadullisten vaikutusten kvantifiointi voi olla hyvin vaikeaa eikä makrotason vaikutusten (esim. työllistyminen) seuraaminen ja arviointi välttämättä riitä tavoittamaan näitä. Lisäksi voidaan kysyä, onko yksilöllisten vaikutuksien mittaaminen järkevää suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin. Nämä yksilölliset ja laadulliset vaikutukset voivat olla kuitenkin yhteiskunnan kannalta yhtä merkittäviä kuin kvantifioidut tulokset esimerkiksi työllistymiseen liittyen.

Edellä mainitut vaikutukset ovat suoraan tai melko suoraan osaamisen tuottamisen toimiin yhdistettävissä. Sen lisäksi haastateltavat arvioivat, että toiminta tuottaa positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia pidemmällä tähtäimellä. Pitkän aikavälin yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät muun muassa syrjäytymisen ennaltaehkäisemisenä, rikollisuuden vähentymisenä, välityömarkkinoihin liittyvien ennakkoluulojen murtamisena, rakenteellisten esteiden poistamisena sekä vähentyneenä (erikois-)sairaalahoidon tarpeena. Tieteellistä tietoa mainituista vaikutuksista on kuitenkin toistaiseksi saatavilla vähän.

Haastatteluissa ilmenikin, että toiminnan vaikuttavuutta on hankala mitata erityisesti sen jälkeen, kun työjaksosta tai palvelusta on kulunut yli puoli vuotta. Työjakson tai muun palvelun jälkeen yksilön tilanteeseen vaikuttaa moni toiminnasta ja sen tuloksista riippumaton tekijä. Tämän takia moni toimija ei ole kerännyt tietoa toiminnan lyhyen tai pitkän aikavälin vaikutuksista. Yksi toimija kertoi, että heille ainoa luotettava mittari on tieto siitä, mihin yksilö sijoittuu välittömästi työjakson tai muun palvelun jälkeen. Kiristyneen tietosuojalain myötä jatkopolkujen seuraaminen on välityömarkkinatoimijoille entistä hankalampaa. Pitää myös huomioida, että toiminnan vaikutukset korreloivat aina työmarkkinatilanteen kanssa. Esimerkiksi koronan myötä, vuoden 2020 työjaksojen tai muiden palveluiden jälkeen avoimille työmarkkinoille työllistyneiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 2019. Myös alueellisten erojen huomiointi on tärkeää. Yksi toimijoista totesi, että laadulliselle työlle on hankala löytää laadullisia mittareita, jotka olisivat valtakunnallisesti vertailukelpoisia.

---

Rikostaustaisesta kokemusasiantuntijaksi

10 vuoden vankeustuomion aikana Kukka suoritti puualan ammattitutkinnon osia, mutta ei ehtinyt saada koko tutkintoa valmiiksi. Vankeusrangaistuksen päätyttyä Kukka siirtyi paikallisen välityö­ markkinatoimijan kuntouttavaan toimintaan ja sai samalla toiminnan kautta itselleen asunnon. Kuntouttavan toiminnan aikana Kukka suoritti loput puualan ammattitutkinnon osat ja pääsi työvalmentajan verkostojen kautta löytyneeseen yritykseen työhaastatteluun. Yritys luotti paikallisen välityömarkkinatoimijan kuntouttavan toiminnan vaikuttavuuteen ja näki Kukassa paljon potentiaalia. Kukka sai ensin vuoden määräaikaisen työsopimuksen, jonka jälkeen hän sai vakituisen työpaikan. Kuntouttavan toiminnan aikana Kukka suoritti myös kokemusasiantuntijakoulutuksen ja vakituisen työn ohella hän kiertää välityömarkkina toimijoiden palveluissa kertomassa omasta polustaan ja näin tukemalla muita ihmisiä rikollisen ajattelutavan muuttamisessa.

---

5.2.3 Vaikuttavuus syntyy yksilölähtöisestä mutta yhteisöllisestä oppimisen tuottamisen prosessista

Haastateltavat pohtivat myös osaamisen tuottamisen onnistumisen edellytyksiä. Verkostomainen työote sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä nähtiin haastatteluissa yhtenä keskeisenä tekijänä onnistumiselle. Lisäksi pitkäkestoinen tarpeenmukainen tuki sekä rinnalla kulkeminen nähtiin tekijänä yksilön minäpystyvyyden sekä motivaation vahvistamiselle, yksilön osaamisen sanoittamiselle sekä joustavien jatkopolkujen rakentamiselle.

Rakenteellisista tekijöistä yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, henkilöstön osaamisen tukeminen sekä johdon tuki ja koko organisaation tahtotila ovat merkittäviä tekijöitä onnistumiselle.

5.3 Välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisen rajallisuuden seuraukset ja kustannukset

Pyrimme haastattelujen kautta arvioimaan alustavasti myös sitä, mitä välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisen prosessien rajallisuudesta tai niiden puuttumisesta kokonaan voisi seurata. Tämä liittyi Sitran Millä hinnalla -julkaisun pyrkimykseen valottaa osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksia (Jämsén ja Ranki 2021). Kuten edellä kuvattiin, välityömarkkinoilla tehty osaamisen tuottaminen voi saada aikaan monia positiivisia vaikutuksia sekä yksilötasolla että laajemmin yhteiskunnassa. Vaikka kattavaa vaikuttavuustietoa ja arviointitutkimusta toiminnasta on toistaiseksi vähän, osaamisen tuottamisen prosessit ovat monin paikoin pitkälle hiottuja, ihmisten tarpeet huomioivia ja asetettuja tavoitteita kohti määrätietoisesti pyrkiviä. Jos toimintaa ei olisi tai sitä olisi vähemmän, harvempi saisi tarpeidensa mukaista tukea ja palvelua.

Yksi kiinnostava toiminnan yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyvä kysymys on sen saatavuus – eli kuinka moni saa tarpeidensa mukaista palvelua ja kuinka moni mahdollisesti jää sellaisen ulkopuolelle. Pohdimme haastattelujen pohjalta osaamisen tuottamisen prosessien saatavuutta ja sitä, millä tavalla välityömarkkinoiden osaamisen tuottaminen tällä hetkellä vastaa olemassa olevaan kokonaistarpeeseen. Lopuksi pohdimme yleisesti vielä tarkemmin niitä mahdollisia negatiivisia suoria vaikutuksia, joita välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisen puuttuminen voisi saada aikaan.

5.3.1 Osaamisen tuottamisen palveluiden saatavuus

Toiminnan saatavuuden osalta haastatellut toimijat ovat saaneet vaihtelevaa palautetta. Ne yksilöt, jotka ovat jo toiminnassa mukana kokevat, että toiminnan piiriin on helppo päästä. Välityömarkkinatoimijat kuitenkin tiedostavat, että toiminnan ulkopuolelta löytyy yksilöitä, joilla ei ole tarvittavia voimavaroja hakea toiminnan piiriin. Lisäksi tietosuojalaki hankaloittaa näiden ihmisten löytämistä ja heidän tilanteensa kartoittamista. Kaikille halukkaille ei myöskään aina löydy resursseja ja paikkaa palveluista, ja moni joutuu olemaan vuoden työttömänä ennen kuin heillä on edes mahdollisuus ohjautua palveluiden piiriin. Usein nopeampi pääsy palveluun vähentäisi palvelun ulkopuolelle jäämisen haitallisia vaikutuksia kuten yksinäisyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja täten mahdollistaisi nopeamman positiivisen muutoksen yksilön polulla.

Osaamisen tuottamisen toimijat tiedostavat myös puutteita toiminnan tunnettavuudessa kohderyhmän kesken. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kaikki, jotka siitä hyötyisivät, eivät vielä saa tarvitsemaansa osaamisen tuottamisen palvelua ja tukea oppimisprosessiinsa välityömarkkinoilta.

Yhtenä saatavuutta parantavana keinona nähdään alueellisen palvelukartan luominen, sillä toimijat kokevat välityömarkkinakentän osittain hajanaisena verkkona. Erityisesti tietosuojalain kiristyttyä saattaen vaihtaminen on merkittävässä roolissa asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen. Saattaen vaihtaminen näkyy esimerkiksi kolmikantakeskusteluina oppilaitoksen, toimijan sekä yksilön välillä. Lisäksi palveluiden saatavuutta voitaisiin parantaa työvalmennusta vahvistamalla sekä erilaisia jatkopolkuja selvittämällä. Toimijat nostivat esille myös yhteiset resurssit toimijoiden välillä sekä toimijoiden välisen tiedonsiirron kehittämisen sekä rahoituksen koordinoinnin tarpeen. Lisäksi tarvitaan resursseja, jotta voidaan vahvistaa henkilöstön osaamista ja kehittää organisaation toimintatapoja tukemaan opinnollistamista ja osaamisen tunnistamista.

5.3.2 Kumulatiiviset yhteiskunnalliset kustannukset ja haitat

Haastattelujen perusteella ja osaamisen kehittämisen sekä tuottamisen yleisempiin tavoitteisiin peilaten voidaan vielä haarukoida mahdollisia välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisen laiminlyönnin kustannuksia ja haittoja, jotka pidemmän päälle heijastuvat laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Haastattelujen perusteella voidaan tehdä oletus, että mikäli tätä työtä tehtäisiin vähemmän (tai ei ollenkaan):

• tukea elämän eri osa-alueilla ilmenevien haasteiden kohtaamiseen olisi saatavilla vähemmän
• yksilöllinen elämänhallintaitojen kehittäminen olisi vähäisempää
• työllistyminen olisi monelle vaikeampaa
• rikollistaustan taakse jättäminen olisi harvinaisempaa
• ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia suoritettaisiin vähemmän
• jatkopolkuja koulutukseen ja työllistymiseen olisi tarjolla vähemmän
• yksinäisyys ja syrjään joutuminen olisi yleisempää
• luottamus yhteisöön ja muihin ihmisiin olisi vähäisempää
• yhdenvertaisuus (työmarkkinoilla ja työelämässä) toteutuisi huonommin.

Selvitystyön pohjalta on mahdotonta sanoa, missä suhteessa osaamisen tuottamisen lisääminen välityömarkkinoilla nykytasosta voisi vielä vähentää näitä haittoja. Tämä edellyttää yksityiskohtaisempaa ja eri toimenpiteisiin pureutuvaa arviointitutkimusta sekä tarkempaa tietoa siitä, kuinka moni edelleen jää tarvitsemastaan tuesta paitsi. Myös laajempien yhteiskunnallisten vaikutusketjujen hahmottaminen on edelleen vaikeaa. Joka tapauksessa haastattelujen pohjalta piirtynyt kuva on se, että nykyiselläänkin välityömarkkinoiden osaamisen tuottaminen pystyy toimijoiden arvion mukaan vähentämään pitkän aikavälin yhteiskunnallisia haittoja. Työn vaikuttavuutta on lisäksi mahdollista entisestään parantaa muun muassa eri toimijoiden yhteistyötä vahvistamalla ja hyviä käytäntöjä entistä laajemmin hyödyntämällä.

5.4 Muutostoiveet julkiselle sektorille

Vaikka haastatellut toimijat kokevat, että välityömarkkinoilla tapahtuvan osaamisen kehittämisen ja tuottamisen tärkeys ymmärretään koko ajan paremmin, yhteiskunnallisen toimijuuden tukeminen ja tunnustaminen mahdollistaisi osaamisen kehittämisen palveluiden tarjoamisen vielä nykyistä laajemmalle kohderyhmälle. Seuraavaksi tarkastelemme miten oppilaitosyhteistyötä sekä rahoitusta vahvistamalla, tukirakenteita ja linjauksia uudelleenarvioimalla sekä yhteiskunnallista toimijuutta tukemalla välityömarkkinoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämisen toimintaa voidaan laajentaa ja vahvistaa entisestään.

5.4.1 Oppilaitosyhteistyön vahvistaminen

Välityömarkkinatoimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä osaamisen kehittämisen vahvistamiseksi niin kunnallisella, alueellisella kuin myös valtakunnallisella tasolla. Erityisesti oppilaitosyhteistyö on merkittävässä roolissa osaamisen tunnistamisen kannalta. Esimerkiksi työpaja voi toimia vaihtoehtoisena oppimisympäristönä oppilaitoksessa suoritettavien opintojen aikana ja tarjota oppimiselle erilaisen oppimisympäristön ja yksilöllistä tukea^[1]. Osaamisen tuottamiseen tarvitaan välityömarkkinatoimijoiden tarjoamien epävirallisten oppimisympäristöjen sekä osaamisen kehittämisten mahdollisuuksien tunnustamista ja virallistamista valtakunnallisesti. Osa haastatelluista toimijoista kokee oppilaitosyhteistyössä näkyvät hallinnolliset rakenteet haitallisina yksilön osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Vaikka aiemmin kertynyt osaaminen tulisi aina tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan hyväksi lukea, toimijat mainitsivat tilanteita, joissa yksilö on joutunut suorittamaan työskentelyjakson tai muun palvelun aikana kerättyä osaamista vastaavat opinnot uudestaan sillä oppilaitos ei ole hyväksynyt aiemmin kertynyttä osaamista. Toimijat kokevat, että oppilaitosoikeuksien myöntäminen vakiintuneemmille välityömarkkinatoimijoille mahdollistaisi laaja-alaisemman osaamisen kehittämisen yhteiskunnallisesti sekä tukisi osaamisen tunnistamisen systematisointia.

5.4.2 Toiminnan taloudellinen turvaaminen

Pysyvä toiminnan rahoitus luo turvaa ennen kaikkea välityömarkkinakentän toimintaan osallistuville yksilöille sekä mahdollistaa laaja-alaisen osaamisen kehittämisen myös tulevaisuudessa. Välityömarkkinoiden kohderyhmät tarvitsevat keskimäärin enemmän yksilöllistä valmennusta kuin esimerkiksi suoraan avoimilla työmarkkinoilla työskentelevät tai töitä etsivät. Lisäksi tarvitaan taloudellista tukea kehittämis-, koulutus-, sekä opinnollistamisen resursseihin valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tärkeänä nähdään myös valtakunnallinen linjaus vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen, kuten työpajojen sekä oppilaitosten välisen sopimuksenteon yhdenmukaisten käytäntöjen luomiseksi.

5.4.3 Tukirakenteiden ja linjauksien uudelleenarviointi

Välityömarkkinoilla tiedostetaan hyvin saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osataan esittää keinoja sen lisäämiseksi. Ohjaavat eli palveluihin lähettävät tahot ovat vahvasti yhteyksissä saatavuuden parantamiseen. Haastateltujen mukaan ennen kaikkea pitää varmistaa, että esimerkiksi TE-toimisto ja kuntien ohjaavat yksiköt ovat kaikille välityömarkkinoiden kohderyhmille näkyvillä, helposti saavutettavissa ja ohjaavat tahot ovat tietoisia kaikista alueen välityömarkkinatoimijoista.

Haastatteluissa tuli esiin, että yhteiskunnan tukirakenteet ja TE-toimiston linjaukset voivat vaikeuttaa yksilön kokonaisvaltaisiin tarpeisiin vastaamista. Haastatellut toimijat mainitsivat erilaisia tilanteita, joissa yksilön toimeentulon kannalta tärkeitä etuuksia on katkaistu, kun on selvitetty yksilön oikeutta etuuteen esimerkiksi tilanteessa, jossa palvelun aikana osaamista osoitetaan näytöin. Kannustinloukut sekä tukirakenteet olisi syytä arvioida uudelleen ja tehdä tarvittavia muutoksia, jotta osaamisen kehittäminen olisi rakenteellisesti kaikille mahdollista. Lisäksi tarvelähtöisyys pitäisi huomioida myös ohjauksen ympärivuotisuudessa – yksilöillä pitäisi olla mahdollisuus ohjautua palveluihin myös lomakausina, jolloin moni ohjaava taho on yleensä kiinni. Saatavuudessa pitäisi huomioida myös alueelliset erot ja mahdollistaa yhdenvertaiset rakenteet myös väestökeskittymien ulkopuolella. Lisäksi toimijat mainitsivat tulkkauspalveluiden tarpeen maahanmuuttajataustaisille asiakkaille erityisesti sähköisen asioinnin sujuvoittamiseen.

Korona-aikana TE-toimiston ohjauspalveluiden resurssipula on aiheuttanut useammalle haastatellulle toimijalle ennakoitavuusongelmia – toimijoilla olisi tilaa uusille osallistujille, mutta TE-toimisto ei ole pystynyt ohjaamaan ihmisiä toiminnan piiriin.

5.4.4 Yhteiskunnallisen toimijuuden tunnustaminen

Välityömarkkinatoimijoilla on pitkä historia osaamisen kehittämisessä ja tuottamisessa. Toimijoiden osaamisen tuottamisen toiminta on vakiintunutta ja vuosien aikana toimijat ovat kehittäneet useita hyväksi todettuja käytäntöjä ja toimintamalleja (ks. liite 2).

Opinnollistaminen on keskeinen keino välityömarkkinatoimijoiden osaamisen tuottamisessa. Työpajatoiminnan opinnollistaminen on valtakunnallisesti vakiintunutta ja yli puolet työpajoista (58%) on tunnistanut oppimisympäristönsä opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston 2019 raportin mukaan. Lisäksi 41% työpajoista antoi valmentautujilleen osaamistodistuksen vuonna 2019 (Into 2021).

Yhteiskunnallisena toimijana, moni välityömarkkinatoimija tarjoaa palveluita, jotka vastaavat yksilöiden perustarpeisiin ja mahdollistavat niiden turvaamisen. Tästä esimerkkinä erilaiset asunnottomuuteen liittyvät hankkeet ja palvelut sekä ruokakassien jakaminen. Tällaiset kynnyksettömät palvelut ovat merkityksellisiä yksilöiden kuntoutumisen kannalta. Eräs toimija mainitsi, kuinka näiden palveluiden tarkoituksena on poistaa tai ainakin vähentää sitä häpeän tunnetta, jota moni toimintaan ohjautunut yksilö on joutunut elämässään kokemaan.

Edellä mainitut sekä lukuisat muut hyväksi todetut käytännöt ja toimintamallit ovat kuitenkin jääneet lähinnä välityömarkkinakentän sisäiseen tietoisuuteen. Vaikka välityömarkkinoilla tapahtuvan osaamisen kehittämisen tunnettavuutta vahvistetaan valtakunnallisen kehittämis- ja vaikuttamistyön kautta, toimijat kokevat, että välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittämisen toimintaa ei hyödynnetä valtakunnallisella tasolla niin hyvin kuin olisi mahdollista. Haastatellut toimijat toivovat vahvempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua sekä päättäjiltä läpinäkyvyyttä välityömarkkinoiden osaamisen kehittämisen toimintaan vaikuttavien prosessien kulusta. Lisäksi toimijat kokevat, että tarvitaan laajempaa yhteistyötä yli sektoreiden sekä selkeämpiä rooleja ja sopimuksia eri toimijoiden välille. Välityömarkkinoilla tapahtuvan osaamisen kehittämisen ja tuottamisen toiminnan tunnistaminen ja laaja-alainen tukeminen mahdollistaisi osaamisen tuottamisen entistä laajemmalle kohderyhmälle. Haastatellut toimijat kokevat, että tämä onnistuu asettamalla valtakunnallisia osaamisen kehittämisen osatavoitteita sekä vahvistamalla päätöksenteon tahtotilaa.

[1] Oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa laissa, HE 173/2020 vp, työpajat nostetaan esille muina oppimisympäristöinä (Eduskunta 2021).

---

Tämä artikkeli on julkaisusta Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla, 10/2021.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry