Jokaisen työpanos on arvokas
Terveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät syyt ovat yleisimpiä työllistymisen esteitä. Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät tästä syystä ole ratkaisu työllisyyden nostamiseksi.
Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä ja vammaisista 65 000 haluaisi työskennellä. Laaja työttömyys mukaan lukien meillä on 400 000 henkilön työvoimareservi, jota ei tulisi hukata. Hyvä yhteiskunta antaa jokaiselle mahdollisuuden mielekkääseen elämään sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallisuuteen myös työn kautta. Korkea työllisyysaste on myös välttämätön laajojen hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi.
Vammaisten, osatyökykyisten, maahanmuuttaneiden ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Alityöllisyys ja jopa työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä erityisesti matalasti koulutetuilla, joilla on useasti myös muita terveyteen ja työkykyyn liittyviä työllistymisen esteitä. Kuntoutuksella ja erilaisilla tukitoimilla moni tästä joukosta voisi päästä työmarkkinoille. Työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy kuntoutukseen ja työkyvyntuen palveluihin sekä ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin on varmistettava.
Laadukas ja oikea-aikainen palveluohjaus vaatii tiivistä yhteistyötä työvoimapalvelujen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken, jotta ihmisten työkyvystä voidaan huolehtia ja työttömyyttä sekä sen pitkittymistä ehkäistä.
Järjestöt työllistäjinä ja työllisyyden edistäjinä
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on laaja ammatillinen asiantuntemus ja osaaminen erityisesti haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistymisestä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava laajasti mukaan lainsäädännön kehittämiseen, selvitysten ja ohjelmien suunnitteluun sekä eri työryhmiin. Järjestöjen kautta kulkeutuu erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ääni lainvalmisteluun ja päätöksentekoon.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava laajasti mukaan palveluiden kehittämiseen, palveluohjaamiseen ja yhteistyöhön niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut on integroitava vahvemmin osaksi työvoimapalveluiden kokonaisuutta.
Työllisyyspalvelut kuntien vastuulle 2025
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alussa. Uudistuksen odotetaan parantavan työttömien yksilöllistä palvelua ja työllistymismahdollisuuksia, koska kunta tuntee asukkaansa ja alueellaan toimivat yritykset.
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille on tehtävä asiakaslähtöisesti ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien palvelut turvaten.
Kuntalaiset tai alueen työllistäjät eivät ole homogeeninen joukko. Yritysten lisäksi alueilla toimii useita kolmannen sektorin toimijoita, joilla on vahva rooli sekä hyvinvoinnin edistäjänä, palvelujen tuottajana, että työllistäjänä.
Tutustu SOSTEn työllisyysaiheisiin selvityksiin
-
Sosiaalibarometri 2023: Sosiaaliturvan leikkaaminen ei ole tehokkain keino työllisyysasteen nostamiseksi
-
SOSTEn selvitys: Yrityksissä potentiaalia heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen
-
Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on moninaista osaamisen tuottamista ja vastaa monenlaisiin yksilöllisiin tarpeisiin
-
Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon
Ajankohtaista
-
Kunnille ja kuntayhtymille myönnetyn palkkatuen radikaali rajaaminen ei ole oikea tie
-
Euroopan komission suositukset Suomelle: Huolta työvoimasta ja hoitojonoista
-
Työkanavan lopettaminen etenee
-
Työnhakijan palveluprosessin uudistamisen tulee olla johdonmukaista
-
Työvoimapalveluiden palveluprossin uudistus etenemässä
-
Kehysriihi: Työllisyyskirjaukset jäivät vähänlaisiksi
-
Työttömyysturvan leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen tarvetta
-
Valtakunnallisen työllisyyden edistämisen neuvottelukuntaan esitetään vahvaa järjestöedustusta
-
Riittämätön työn kysyntä ja avointen työpaikkojen vähyys eivät ratkea sosiaaliturvaleikkauksilla