Luottamuksella ja yhdenvertaisuudella kohti kestävää kasvua

Koronakriisin jälkihoito ja Ukrainan sodan jäljet vaikuttavat merkittävästi eduskunnan ja hallituksen päätöksiin seuraavalla vaalikaudella. Sisäisen turvallisuuden keskeisin kulmakivi on yhteiskunnallinen eheys, joka rakentuu kokemuksesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kannatelleet ihmisiä kriisien aikana ja läpi. Tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että järjestöt pystyvät auttamaan ihmisiä. Itsenäisen Suomen puolustamisen rinnalla on ensi vaalikaudella jatkettava taistelua sosiaalista eriarvoisuutta ja ilmastokriisiä vastaan. Hyvinvointitalous varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden Suomelle ja Euroopalle.

Järjestöjen tuesta ja avusta on pidettävä kiinni

Demokratian ja avoimen yhteiskunnan perusta on riippumaton ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka tukee ihmisoikeuksien toteutumista. Suomen lähes 11 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä auttavat eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, edistävät hyvinvointia ja terveyttä, tarjoavat asiantuntemusta päätöksenteon tueksi ja vaikuttavat. Sote-järjestöissä on valtava voimavara: niissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 50 000 ammattilaista.

Koronakriisin jäljiltä ihmisillä on hoito- palveluvelan lisäksi myös sosiaalista velkaa. Yksinäisyys ja eristäytyminen, etätyö sekä harrastusten ja tapahtumien rajoittaminen ovat kuormittaneet erityisesti yksinäisiä. Järjestöjen merkitys palveluiden, yhteisöllisyyden ja erilaisen tuen tarjoajina on ollut merkittävä. Tästä järjestöjen auttamistoiminnasta on pidettävä kiinni nyt ja jatkossa osana varautumista tuleviin haasteisiin.

Viranomaisten ymmärrystä järjestöjen moninaisesta toiminnasta on vahvistettava. Yli 15 vuotta vanha valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä kaipaa päivitystä. Periaatepäätöksessä kaikki ministeriöt on haastettava ymmärtämään ja tuntemaan nykyistä paremmin järjestötoiminnan eri ulottuvuudet. Päätösten järjestövaikutusten arviointi on otettava käyttöön. Seuraavalla vaalikaudella on jatkettava järjestötoimintaa turhaan kuormittavan byrokratian kevennystalkoita.

Tavoitteet

• Järjestöjen valtionavustusten taso on turvattava. Seuraavan hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
• Järjestöjen mahdollisuuksia varainhankintaan on parannettava.
• Perustetaan järjestöjen yhteinen järjestötoiminnan avustuskeskus, joka lisää valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä sekä vähentää hallinnollisia kustannuksia.
• Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä on päivitettävä.

Investoinnit sosiaaliturvaan ovat investointeja hyvinvointiin

Suomen julkisen talouden tasapainottaminen on tulevien vuosien keskeisiä asioita. Työllisyyden edistämiseksi on esitetty muun muassa sosiaaliturvaleikkauksia. SOSTEn viesti on selvä: taloutta ei saa tasapainottaa heikoimmilta ja köyhimmiltä leikkaamalla vaan investoimalla ihmisten työ- ja toimintakykyyn. Sosiaaliturvan on kannustettava ja mahdollistettava työllistyminen.

Jo tällä hetkellä Suomessa elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä lähes 900 000 ihmistä eli 16 prosenttia väestöstä (2019). Lapsiperheköyhyys koskettaa 110 000 lasta ja jo tämänhetkisen hintojen nousun arvioidaan lisäävän määrää yli 13 000:lla. Ruuan, bensan ja sähkön hinnan nousu koettelevat nyt erityisesti pienituloisia ja siksi heidän elämäntilanteensa helpottamiseksi tarvitaan parannuksia sosiaaliturvaan. Seuraavalla vaalikaudella on laadittava pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten perusturvan tasoa korotetaan.

Suomalaisen sosiaaliturvan ongelmana on sen monimutkaisuus. Etuusjärjestelmää on muokattava selkeämmäksi ja sujuvaksi. Etuuksien hakemiseen on kehitettävä etuusehdotus, joka helpottaa sosiaaliturvaviidakossa navigointia, parantaa etuuksien yhteensovittamista sekä vähentää hallinnollista kuormaa ja takaisinperintöjen tuottamaa kaaosta edunsaajan elämässä. Kysymysten ja esitietojen avulla järjestelmä tarjoaa tiedot kaikista niistä tuista, joihin ihminen on oikeutettu elämäntilanteensa perusteella. Tulevaisuudessa etuusehdotusta olisi tarjottava ihmiselle automaattisesti veroehdotuksen tapaan hänen tultuaan asiakkaaksi.

Tavoitteet

• Otetaan käyttöön etuusehdotus, jossa järjestelmä yhteensovittaa ja kertoo asiakkaalle kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu.
• Perusturvan tasoa on korotettava asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Perusturvan tason korottaminen vähentää toimeentulotuen tarvetta.

Rakennetaan talouskasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen

Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan myös osallisuutta ja hyvinvointia – se on sosiaalipolitiikkaa. Työ voi olla avoimilla työmarkkinoilla tai välityömarkkinoilla, henkilön tarpeiden mukaisesti tuettua työtä. Yhteiskunnassa on kannustettava siihen, että kaikki löytävät itselleen sopivan työn. Pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja tällä hetkellä työkyvyttömät ihmiset ovat merkittävä joukko, joka nyt jää monella tavalla työelämän ulkopuolelle. Pienikin parannus tämän joukon työllisyydessä nostaisi työllisyysastetta merkittävästi.

Työmarkkinoilta syrjäytymistä voi parhaiten ehkäistä antamalla työn ohella ihmiselle yksilöllistä tukea ja valmennusta. Samalla pystytään rakentamaan ihmiselle jatkopolku kohti avoimia työmarkkinoita. Järjestöillä ja säätiöillä on pitkä kokemus erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä ja työllistymisen edistäjinä. Yhden syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän hinta yhteiskunnalle on 600 000 euroa ja nuoren jopa 1,2 miljoonaa euroa. Järjestöille suunnattu tuki on halpa hinta tähän verrattuna. Myös julkisilla hankinnoilla voidaan edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työn saantia käyttämällä hankinnoissa työllistämisehtoa. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta käytetään vähän.

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Ihmisten työ- ja toimintakykyä on vahvistettava toteuttamalla terapiatakuu.

Tavoitteet

• Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen tarvitaan uusi tukimalli, jolla järjestöt pystyvät jatkossakin työllistämään ja samalla tarjoamaan vahvan yksilöllisen tuen.
• Työsopimuslainsäädäntöä on uudistettava siten, että osa-aikatyön tarjoaminen osatyökykyisille on nykyistä helpompaa.
• Työ- ja toimintakykyä on vahvistettava toteuttamalla terapiatakuu.
• Julkisia hankintoja on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin työllisyyspolitiikan välineenä.

Asiakasmaksut eivät saa olla hoidon tai palveluiden este

Ihmisillä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa, palveluita ja lääkkeitä. Suomalaiset maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat maksut ovat johtaneet siihen, että vuosittain yli puoli miljoonaa asiakasmaksua joutuu ulosottoon. Asiakasmaksuja on alennettava tai jätettävä ne kokonaan perimättä, jos ihmisillä ei ole varaa maksaa palveluistaan. Lisäksi nykyiset palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä sekä terveyskeskusmaksut on poistettava.  Rationaalista eli asianmukaista lääkehoitoa on edistettävä eri toimijoiden yhteistyönä niin, että ihmisten ja yhteiskunnan lääkekustannuksia saadaan alennettua.

Monikanavarahoitusta on purettava vaiheittain. Ensivaiheessa matkakorvausten ja lääkekorvausten rahoitusvastuu on siirrettävä hyvinvointialueille kuitenkin niin, että maksatuksen toimeenpano jää Kelaan. Siirto parantaisi toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaisi eheämmät palvelupolut. Lisäksi on selvitettävä, voitaisiinko kuntoutusta koskeva järjestämisvastuu siirtää hyvinvointialueille tekemällä siitä pilottikokeiluja.

Tavoitteet

• Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, ja maksukaton tason on oltava samansuuruinen takuueläkkeen kanssa.
• Terveyskeskuslääkärille on päästävä maksutta.
• Monikanavarahoitusta koskevan tiekartan toimenpiteet on toteutettava vaiheittain.

Verotuksella kansanterveyttä

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Tällä on puolestaan vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen. Kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ravitsemuksella on keskeinen rooli. Tarvitsemme pikaisesti myös verotuksellisia keinoja vaikuttaa siihen, mitä syömme. Laaja-alainen terveysvero kannustaisi valitsemaan terveellisemmän vaihtoehdon.

Terveysvero toimisi siten, että terveyden kannalta parempi tuote olisi paljon sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa sisältävää tuotetta halvempi. Tämä kannustaa kuluttajaa valitsemaan ruokakoriin terveellisemmän vaihtoehdon ja elintarviketeollisuutta valmistamaan terveellisempiä tuotteita. Oikein kohdennetulla ja porrastetulla verolla on kansanterveyttä edistävien vaikutusten lisäksi myös merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia. Kansan vastustuksesta asia ei jää kiinni: yli puolet suomalaisista kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.

Tavoitteet

• Suomessa on valmisteltava ja otettava käyttöön terveysperusteinen valmistevero.

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat merkittäviä ongelmia ja uhkia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja torjuttava luontokatoa. Ympäristökriisien torjunnan ohella yhteiskunnan on vahvistettava niiden seurauksiin varautumista sekä sopeutumista, huomioiden erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset.

Vihreässä siirtymässä tulee huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka lisää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä. Siirtymän vaikutuksia on kompensoitava sosiaalisesti kestävästi niin, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa esimerkiksi pienituloisille. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää sosiaaliturvaa, resursseja uudelleenkouluttautumiseen sekä investointeja ekologisiin vaihtoehtoihin kuten joukkoliikenteeseen, kestäviin lämmitysratkaisuihin ja sähköautoiluun. Tämä työ vaatii tuekseen riittävää tietoa ilmastopolitiikan sosiaalisista vaikutuksista ja eri kompensaatiokeinojen tehokkuudesta.

Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa elämän, tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Ekologinen kompensointi tarkoittaa luontohaitan hyvittämistä ennallistamisella tai suojelulla. Kompensoinnin ja sen velvoittavuuden lisääminen turvaa luontoa ja kannustaa haittojen välttämiseen.

Tavoitteet

• Ilmastopolitiikan sosiaalisten vaikutusten arviointia ja seurantaa on vahvistettava ilmastovuosikertomuksen yhteydessä ja huolehdittava, etteivät päätökset johda sosiaalisen eriarvoisuuden kasvuun.
• Ensi vaalikaudella osana sosiaaliturvauudistusta on tarkasteltava ilmastotoimien vaikutuksia sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen kestävyyteen.
• Varautumis- ja sopeutumistyön resursseja on vahvistettava.
• Ekologisen kompensaation käyttöä ja velvoittavuutta on lisättävä.