Järjestöillä on mahdollisuus edistää muutosta myös omassa toiminnassaan ja yhteisössään. Järjestöt kokoavat yhteen laajan joukon yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä, joiden asenteisiin, tietämykseen sekä toimintaan järjestöissä vaikutetaan. Yhteisöllä onkin suuri merkitys ilmastotyössä, sillä suurin osa meistä suhtautuu positiivisesti tietoon, jota saamme ihmisiltä, joiden mielipidettä arvostamme. Siksi järjestöillä on hyvä mahdollisuus viestiä ja edistää ilmastotietoa vertaisena, ei ainoastaan ylhäältä alas.
Ilmastoasioista liikkuu paljon tietoa. Osa tiedosta perustuu esimerkiksi tutkimukseen, osassa kyse on jopa disinformaatiosta. Suomessa viranomaisten viestintä ilmastonmuutosasioista on onneksi luotettavaa, ja esimerkiksi Suomen Ympäristökeskus ja Suomen Ilmastopaneeli tuottavat paljon hyödyllistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Asiantuntijoita, kuten tutkijoita kannattaa hyödyntää, ja useat ilmastonmuutokseen perehtyneet asiantuntijat keskustelevat aiheesta mielellään. Tietoa ja apua voi pyytää myös SOSTEsta.
Vaikka ilmastonmuutoksesta keskustelu keskittyy usein negatiivisiin uhkakuviin ja dystooppisten tulevaisuusskenaarioiden maalaukseen, on toivon merkitys ilmastotyössä hyvin keskeistä. Suomen Ilmastopaneelissa toimivan, apulaisprofessori Annukka Vainion mukaan ilmastoviestinnällä voidaan vahvistaa uskoa muutokseen sekä omien tekojen vaikutukseen. Hän korostaa, että viestinnällä voidaan
- auttaa ihmisiä tunnistamaan ilmastotekoja, joita he jo nyt tekevät,
- kertoa tarinoita erilaisista ihmisistä, ryhmistä ja yrityksistä, jotka ovat onnistuneet ilmastoteoissa
- osoittaa luottamusta ihmisten kyvykkyyteen saavuttaa ilmastotavoitteet ja
- korostaa ilmastotekojen moninaisia hyötyjä itselle sekä muille uhrautumispuheen sijasta.
Näitä ohjenuoria voidaan hyödyntää myös järjestöjen ilmastoviestinnän suunnittelussa.
On tärkeää huomioida, että ilmastokeskusteluun voi järjestöissä kanavoitua hyvin erilaisia näkemyksiä ja tunteita. Osa suhtautuu ilmastokysymyksiin kuten muihinkin poliittisiin ongelmiin, ilman että asia herättää näkyviä tunteita. Samalla osa kokee perusteltuakin ilmastoahdistusta uhkaavan kriisin edessä. Osaa ilmastokeskustelu voi huolettaa oman arjen osalta, jos esimerkiksi omien töiden ja toimeentulon tulevaisuus tuntuu epävarmalta. Näiden näkemysten yhteensovittaminen vaatii rakentavaa keskustelua, sillä monilla foorumeilla ilmastopoliittinen keskustelu on myös polarisoitunutta. Kansalaisraadit kuitenkin ovat osoittaneet, että hyvinkin moninainen joukko kykenee muodostamaan rakentavia ilmastonäkemyksiä, kun asialle varataan aikaa ja siihen perehdytään. Keskustelun suunnittelussa voi hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi Erätauko-keskustelumenetelmää.
Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan luonnon tai ilmaston hyvinvoinnin parantamisesta, vaan myös oman hyvinvoinnin lisäämisestä. Apulaisprofessori Arto O. Salonen korostaa, että kestävät elintavat ja konkreettiset, pientä vaivaakin vaativat, teot parantavat tyytyväisyyttä. Kyse ei siis ole vain luopumisesta, uhrautumisesta tai oman elämän tai yhteisön kurjistamisesta. Kestävät teot voivat vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten hyvinvointia
Muistilista ilmastoasioista keskusteluun omassa yhteisössä:
1) Edistä faktapohjaista keskustelua
2) Hyödynnä ulkopuolisia asiantuntijoita ja alustajia
3) Tiedosta ilmastokeskustelun herättämät tunteet
4) Korosta muutoksen mahdollisuutta ja toivon merkitystä
5) Kestävillä teoilla voi lisätä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia
Julkaistu 27.6.2022