Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein parina. Tämä kertoo siitä, että toiminta on laaja-alaista sektorirajat ylittävää, kaikkia hallinonaloja koskevaa vaikuttamista väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Toiminta on myös hyvin kansainvälistä.
Kansainvälisesti hyväksytyt periaatteet ja linjaukset suuntaavat kansallisen tason toimintaa
Monet kansalliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen opit ja hyvät käytännöt ovat jaettavissa kansainvälisesti. Vastaavasti monet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen linjaukset pitää tehdä ensin kansainvälisellä tasolla, jotta niiden merkityksellisyyteen havahdutaan kaikkialla maailmassa. Tästä on esimerkkinä Maailman terveysjärjestön WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (FCTC) vuodelta 2003, joka on ensimmäinen kansanterveyteen keskittyvä kansainvälinen sopimus. Se asetti maailmanlaajuiset periaatteet tupakkatuotteiden käytön ja haittojen vähentämiseksi. Sopimuksen jälkeen kansalliset tavoitteet ja linjaukset on ollut helpompi asettaa myös kansallisella tasolla. Suomea sitovaksi sopimus tuli vuonna 2005.
SOSTE vaikuttaa kansainvälisesti verkostojensa kautta
Globaaleissa verkostoissa
- World Alliance for Citizen Participation (CIVICUS) verkosto pyrkii vahvistamaan kansalaistoimintaa ja kansalaisyhteiskuntaa eri puolilla maailmaa. Affinity Group of National Associations (AGNA) on Civicuksen sisällä toimiva kansallisten kattojärjestöjen verkosto.
- International Council on Social Welfare (ICSW), joka on globaali sosiaalipolitiikan verkosto. SOSTE vastaa Suomen ICSW-toimikunnan toiminnasta.
- International Union for Health Promotion and Education (IUHPE), joka on kansainvälinen terveyden edistämisen maailmanjärjestö.
- Wellbeing Economy Alliance (WEAll) -verkosto, joka edistää hyvinvointitalousajattelua kansainvälisesti.
Eurooppalaisissa verkostoissa
- European Anti-Poverty Network (EAPN) eli Euroopan köyhyyden vastaisessa verkostossa. EAPN-Finin edustajia on mm. verkoston executive committeessa ja sosiaalipoliittisessa työryhmässä.
- European Patients’ Forumissa (EPF), joka on potilasedunvalvonnan eurooppalainen kattojärjestö.
- EuroHealthNet European partnership for health, equity & wellbeing, joka on voittoa tavoittelematon kumppanuusverkosto eurooppalaisille toimijoille. Verkosto seuraa ja vaikuttaa politiikkaan, joka liittyy terveyteen, terveyden tasa-arvoon, sosiaalisiin oikeuksiin ja laajempiin terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaviin kysymyksiin. SOSTEn lisäksi Suomesta verkostoon kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. SOSTEn edustaja toimii EuroHealthNetin hallituksen varapuheenjohtajana.
- Eurooppalaisessa kouluverkostossa Schools for Health in Europe (SHE ), jonka tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Euroopassa ja kaventaa terveyseroja kouluympäristön ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävien toimien kautta.
SOSTEn vaikuttamistoimia kansainvälisellä tasolla esimerkkinä tarttumattomat sairaudet
Tällä hetkellä globaalilla tasolla pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti mm. pandemiavalmiuden ja -vasteen lisäämiseen. Covid-19 pandemia on osoittanut, että tarvitsemme keinoja ja mekanismeja ehkäistä, havaita ja torjua terveysuhkia ja poikkeustilanteita, joilla on maailmanlaajuisia terveysvaikutuksia. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa on hyvin todennäköistä, että kohtaamme tulevaisuudessa myös uusia terveysturvallisuuteen liittyviä haasteita. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta ja planetaarisen terveyden kysymykset puhututtavat mm. kansainvälisissä kokouksissa ja konferensseissa eri puolilla maailmaa.
Globaalilla tasolla myös tarttumattomat sairaudet ja niiden ehkäisy ja hoito ovat paljon esillä. Covid-19 pandemia aiheutti vakavia häiriöitä tarttumattomien sairauksien tunnistamiseen ja hoitoon. Häiriöt ovat maailmanlaajuisia ja koskettavat kaikkia maita, mutta eniten tilanteesta kärsivät kehittyvien maiden kansalaiset.
Tarttumattomat sairaudet tulivat kansainväliselle agendalle vuonna 2011, kun YK:n yleiskokous hyväksyi niitä koskevan päätöslauselman. Seuraavana vuonna Maailman terveysjärjestö WHO julkisti tarttumattomia sairauksia koskevan globaalin strategian, tavoitteet ja toimintaohjelman vuosiksi 2013-2020. Tarttumattomien sairauksien neljä pääryhmää ovat valtimosairaudet, syöpäsairaudet, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Myöhemmin WHO on lisännyt joukkoon myös mielenterveyden häiriöt. WHO:n ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiikkaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia. Tavoitteena on, että jäsenvaltiot saavuttaisivat mahdollisimman monta yhdeksästä, kansainvälisesti asetetusta tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvästä tavoitteesta vuoteen 2025 mennessä. Kansansairauksien ehkäisemiseksi ja WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi Suomeen perustettiin Tarttumattomat sairaudet -verkosto, johon kuuluvat Suomen suurimmat kansanterveys-, potilas- ja asiantuntijajärjestöt. SOSTElla on edustaja verkostossa.
Tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn investoiminen kannattaa
WHO:n selvityksen mukaan jokainen tarttumattomien sairauksien torjuntaan sijoitettu dollari tuottaa säästöä seitsenkertaisesti. Näiden sairauksien ehkäisyyn investoiminen hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. WHO kehottaa päätöksentekijöitä kiireellisiin toimenpiteisiin pitkäaikaissairauksien ja mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi maailmanlaajuisesti. Myös YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteena on vähentää tarttumattomiin sairauksiin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta ja edistää mielenterveyttä.
Suomea pidetään kansainvälisesti monessa mielessä esimerkkimaana tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä, sillä meillä on onnistuttu vähentämään mm sepelvaltimotauteja ja tupakointia, mutta meillä on myös haasteita kuten väestöryhmien väliset terveyserot, jotka ovat suurentuneet viime vuosikymmeninä. Kansallisesti Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian vetämänä laadittiin kansallinen Painopiste preventioon konsensuslausuman 2017. Tässä työssä myös SOSTE oli mukana.
Tarttumattomien sairauksien ehkäisy ja hoito ovat olleet kansainvälisesti esillä mm. YK:n yleiskokouksen yhteydessä syksyllä 2022 sekä WHO:n yleiskokouksessa keväällä 2022. SOSTElla on mahdollisuus vaikuttaa globaaleissa terveyskysymyksissä mm. sosiaali- ja terveysministeriön Global Health -verkoston sekä kansainvälisten verkostojäsenyyksiensä kautta. Yksi vaikuttamiskanava on SOSTEn antamat lausunnot, joista esimerkkinä YK:n 77. istuntokauden Suomen tavoitteista ja painopisteistä annettu kirjallinen kontribuutio ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemiseen syksyllä 2022, jossa painotettiin mm. tarttumattomien sairauksien ehkäisyn ja hoidon tärkeyttä.
Kansainvälisessä vaikuttamisessa on tärkeätä oikea-aikaisuus ja prosessien tunteminen
Kansainvälisessä toiminnassa vaikuttamisketjut ovat usein pitkiä. Siksi on vaikea selkeästi osoittaa, vaikuttiko juuri meidän tekemä työ lopputulokseen. Vaikuttamistoimien lopputulos ja onnistuminen riippuu monesta asiasta. Lopputulokseen saattavat vaikuttaa mm. poliittiset paineet, kulttuurierot, henkilökohtaiset suhteet ja vaikuttamistoimien ajankohta ja prosessien tunteminen. Yleisesti voi todeta, että ajoitus on tärkeää, sillä usein vaikuttamistoimet epäonnistuvat sen takia, että ollaan liikkeellä liian myöhään.
Kun toimitaan ja vaikutetaan kansainvälisellä tasolla, niin onnistuminen vaatii yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, osaamista ja resursseja. SOSTEssa on pidetty tärkeänä, että olemme jäsenenä kansainvälisissä verkostoissa, joilla on toimivat yhteydet esimerkiksi Euroopan komissioon, YK:hon ja WHO:hon. Globaalissa maailmassa ongelmat ovat yhteisiä. Siksi niihin tulee etsiä myös ratkaisut yhdessä.
Artikkeli on päivitetty 26.9.2022.