–MAAKUNTAVAALITEESIT–
Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on maakunnan sydän
Maakuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuulemalla, tukemalla ja ottamalla järjestöjä mukaan valmisteluun, saavutetaan yhteinen tavoite. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Ne toimivat kumppaneina kaikissa Suomen maakunnissa ja edistävät monin tavoin hyvinvointia ja terveyttä.
Järjestöjen toiminnan ja tuen piiriin ovat tervetulleita kaikki, myös kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa olevat ihmiset. Tämä on järjestötoiminnan arvokas erityispiirre. Osaltaan järjestötoiminta ja kansalaisyhteiskunta luovat toimivan maakunnan sekä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan tulee huomioida kansalaisjärjestöjen merkitys kaikessa toiminnassaan.
Joka viikko syntyy kolme uutta sosiaali- ja terveysyhdistystä. Suuressa joukossa on muun muassa kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä, päihde- ja mielenterveysjärjestöjä, lapsi- ja perhejärjestöjä sekä ikääntyneiden asioihin keskittyviä järjestöjä. Yhteensä järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja niissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa. Maakunnan tulee tukea ihmisten osallisuutta ja järjestöjen tekemää työtä asukkaidensa hyväksi. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on maakunnan sydän.
Kuopion kaupungin asukastuvat
Kuopion kaupungin asukastuvat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia oleskelu-, kokoontumis- ja harrastepaikkoja. Asukastuvat sijaitsevat lähiöissä, kävelymatkan päässä kodeista. Asukastupien koordinoinnista, resursoinnista ja kehittämisestä sekä tupien päivittäisen toiminnan ohjaamisesta vastaavat yhteistyössä Kuopion kaupunki ja Setlementti Puijola. Vuonna 2015 asukastuvilla käytiin yli 70 000 kertaa. Asukastuvat ovat monelle heikommassa asemassa olevalle ainoita paikkoja, joissa on mahdollisuus tavata muita ihmisiä ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Pitkään työttömänä olleille asukastupatyö tuo tunteen siitä, että heillä ja heidän työllään on merkitystä. Lue lisää.
Kansalaisjärjestöihin kannattaa sijoittaa
Järjestöillä on maakunnissa merkittävä asema eriarvoisuuden vähentämisessä, asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa sekä sote-palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Järjestöjen toiminnan ansiosta ihmisten hyvinvointi ja maakunnan yhteisöllisyys lisääntyvät. Monilla järjestöillä on myös tärkeä tehtävä edustaa sellaisia, heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, joiden ääni muutoin jää yhteiskunnallisessa osallistumisessa kuulumattomiin. Maakuntien aloittaessa on tärkeää turvata järjestöjen toimintaedellytykset muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kunnat ovat perinteisesti tukeneet järjestöjen toimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Jatkossa tämä tehtävä jaetaan kuntien ja maakuntien kesken. Maakuntien ja kuntien tulee sopia järjestöavustusten jatkumisesta osana maakuntien perustamista. Muutosvaiheessa tulee huolehtia siitä, ettei avustamiseen synny katkoksia.
Järjestötoiminnan rahoitus muodostuu useasta kanavasta. Usein esimerkiksi kunta tarjoaa järjestölle toimitilat ja veikkausvoittovaroista maksettavilla avustuksilla katetaan toiminnan muita kuluja. Maakuntien tulee huolehtia ohjeistuksesta jolla, järjestöjen on mahdollista yhdistää toiminnassaan kunnallista, maakunnallista ja veikkausvoittovaroista maksettavaa rahoitusta.
Kansalaistoiminnan ja palvelutuotannon lisäksi yksi järjestöjen toimintamuoto on järjestölähtöinen auttamistyö. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat. Järjestölähtöinen auttamistyö sijoittuu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon. Järjestölähtöinen auttamistyö on usein kaikkein kustannustehokkain tapa lisätä ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Koska auttamistyö on kahden eri palvelumuodon risteyksessä, on olemassa uhka siitä, että järjestölähtöisen auttamistyön rahoitus unohtuu maakuntauudistuksessa. Ongelman välttämiseksi rahoitusvastuun jako kuntien ja maakuntien välillä vaatii erityistä huomiota.
Toimenpiteet
- Maakunnat ja kunnat sopivat sote-järjestöavustamisen jatkumisesta ilman katkoksia osana maakuntastrategiaa
- Maakunta sopii kuntien kanssa selvästä rahoitusvastuusta sellaisten järjestöpalveluiden turvaamiseksi, jotka sijoittuvat sote-uudistuksessa mukana olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat
- Maakunnat laativat ohjeistukset joilla, järjestöjen on mahdollista yhdistää toiminnassaan kunnallista, maakunnallista ja veikkausvoittovaroista maksettavaa rahoitusta
- Järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön tulee tarjota maakunnan ja kuntien tiloja
Eloisa ikä -ohjelma
Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetään paikallisia yhteistyömalleja, joiden avulla vahvistetaan ikäihmisten hyvinvointia, tunnistetaan ikäihmisten arkea uhkaavat ongelmat ajoissa sekä autetaan jo ongelmia kohdanneita. Ohjelmasta tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä sote-järjestöjen toimintaan osallistuminen merkitsi ikääntyneiden ihmisten arjelle, osallisuuden ja toimijuuden kokemuksille sekä psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Tulosten mukaan järjestöjen toimintaan osallistuminen edisti varsinkin vaikeissa tilanteissa olleiden ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja vähensi heidän yksinäisyyttään. Lue lisää.
Järjestöyhteistyöstä linjataan maakuntastrategiassa
Maakunnan tuesta järjestöille ja kumppanuudesta tulee päättää maakuntastrategiassa. Käytännön asiat kirjataan sen yhteyteen laadittavaan kansalaisyhteiskuntastrategiaan. Siinä määritellään miten maakunta rahoittaa järjestöjen toimintaa ja tarjoaa järjestöille sekä vapaaehtoisille mahdollisuuksia käyttää maakunnan ja kuntien tiloja toimintaansa. Maakunnan antama tuki järjestöille voi myös liittyä esimerkiksi työvälineisiin tai viestintään. Erilaisia järjestöstrategioita on jo aikaisemmin toteutettu osassa maakunnista, ja niistä nousseet toimenpiteet ovat lisänneet järjestöjen näkyvyyttä ja tehostaneet yhteistä toimintaa.
Palvelustrategian ja palvelulupauksen yhteydessä tulee järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki kirjata kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja.
Maakuntastrategian yhteydessä tulee määritellä asukkaiden esteettömät osallistumis- ja vaikuttamiskanavat sekä asukasfoorumit. Näistä osallistumismuodoista laaditaan erillinen osallisuussuunnitelma. Kansalaisyhteiskunnan kanssa yhdessä laadittu osallisuussuunnitelma on maakunnan demokratian tae. Suunnitelmassa tulee huomioida sekä ihmisten äänenä toimivat kansalaisjärjestöt, että osallisuuden uudet muodot. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua ja tulla kuulluksi.
Toimenpiteet
- Maakunnan tuesta ja kumppanuudesta järjestöjen kanssa tulee päättää maakuntastrategian yhteydessä
- Maakunnan tulee laatia kansalaisyhteiskuntastrategia osaksi maakuntastrategiaa. Siinä määritellään miten maakunta rahoittaa järjestöjen toimintaa ja tarjoaa järjestöille ja vapaaehtoisille mahdollisuuksia käyttää maakunnan ja kuntien tiloja toimintaansa
- Maakuntastrategian yhteyteen laaditaan osallisuussuunnitelma, jossa määritellään asukkaiden esteettömät osallistumis- ja vaikutuskanavat
Etelä-Pohjanmaan järjestöstrategia
Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaan vuosille 2014 – 2017 kirjattiin tavoite maakunnallisen järjestöstrategian laatimisesta. Etelä-Pohjanmaan järjestöstrategia – Yhteistä todellisuutta rakentamassa valmistui 2015 ja sen tavoitteena on tehdä näkyväksi järjestöjen yhteinen tahtotila niistä toimenpiteistä, joiden avulla voidaan entistä paremmin tukea eteläpohjalaisten hyvää arkea. Strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä eri järjestöjen edustajien kanssa. Lue lisää.
Järjestöneuvottelukunta kokoaa maakunnan osaamisen yhteen
Jokaisen järjestön kuuleminen erikseen on maakunnalle mahdoton tehtävä. Siksi tarvitaan kansalaisjärjestökenttää kokoavia toimintarakenteita, jotka keräävät järjestöt yhteen. Toimiva järjestöyhteistyötä kokoava rakenne on järjestöneuvottelukunta, joita on perustettu jo osaan maakunnista. Neuvottelukunta edistää järjestöjen välistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä, toimii järjestökentän äänenä ja tukee järjestöjen integroitumista entistä tiiviimmin mukaan maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöneuvottelukuntia tulee hyödyntää myös palveluiden käyttäjien kuulemisessa ja osallistamisessa palveluiden kehittämiseen. Lisäksi järjestöneuvottelukunta on luonteva foorumi maakunnallisen palvelulupauksen valmisteluun.
Järjestöneuvottelukunnan toimintaa organisoimaan tarvitaan maakunnan puolelta nimetty järjestöyhdyshenkilö. Tätä tehtävää voi hoitaa esimerkiksi maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaava henkilö. Järjestöyhdyshenkilö vastaa osaltaan kansalaisyhteiskuntastrategian toimeenpanosta sekä yhteistyöstä maakunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä.
Toimenpiteet
- Jokaiseen maakuntaan perustetaan järjestöneuvottelukunta, joka kerää maakunnan kansalaisjärjestöt yhteen
- Järjestöneuvottelukunta osallistuu maakunnallisen palvelulupauksen valmisteluun ja toimii palveluiden käyttäjien äänenä
- Järjestöneuvottelukunnan toimintaa organisoimaan tarvitaan maakunnan puolelta nimetty järjestöyhdyshenkilö. Tätä tehtävää voi hoitaa esimerkiksi maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaava henkilö
Järjestöneuvottelukunta
Järjestöneuvottelukuntia on perustettu kolmeen maakuntaan: Pohjois-Karjalaan, Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Ne ovat maakunnan virallisia neuvottelukuntia, joissa on mukana myös julkisen sektorin edustus, mm. maakuntaliitto, kuntien edustaja, ELYt ja AVIt. Neuvottelukuntien tavoite on tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan järjestöjen toimintaa, kehittää järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä ja edistää osallisuutta tuomalla kansalaisten ääni järjestöjen kautta osaksi maakunnallista päätöksentekoa. Neuvottelukunnissa on edustajat eri alojen järjestöistä. He voivat olla vapaaehtoisia tai työntekijöitä. Neuvottelukunnan kausi on yleensä kunnallisvaalikausi. Järjestöneuvottelukuntia on hyödynnetty sote- ja maakuntauudistuksessa monin eri tavoin.
Keski-Suomen Järjestöareena
Keski-Suomen Järjestöareena on keskisuomalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka on syntynyt järjestöjen omasta tarpeesta tuntea toisensa paremmin, tehdä yhteistyötä tiiviimmin ja parantaa järjestökentän vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestöareena toimii keskisuomalaisten järjestöjen itsenäisenä yhteistyöelimenä Keski-Suomen liiton suuntaan välittäen järjestöjen näkökulmia maakunnan kehittämistyöhön. Järjestöareenan kokoukset toimivat järjestöjen monialaisena kohtaamispaikkana, jossa tunnistetaan ja kehitetään järjestökentän tarpeita ja tiedotetaan järjestökentän toiminnasta. Järjestöareena nimeää ja kutsuu verkostoonsa keskisuomalaisia järjestökentän yhteistoimintayhteisöjä, jotka edustavat toimialaa tai muuta merkittävää ryhmittymää. Lue lisää.