SOSTEn suositukset
Maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan, valinnanvapaudessa edetään vaiheittain.
-
Maakuntien riittävä päätösvalta turvataan
Maakunnille taataan riittävä päätäntävalta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueen tarpeista käsin ja oikeus päättää itse palvelutuotantonsa organisoinnista. Maakunnissa jo valmisteltuja uudistuksen tavoitteiden mukaisia toimintatapoja ei romuteta. Maakuntien taloudellinen liikkumavara turvataan. Valinnanvapaus toteutetaan kuhunkin maakuntaan parhaiten sopivalla tavalla maakuntien omien päätösten mukaan.
-
Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan käytännön toimin
Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, kansanterveyteen perustuvilla yhteiskuntapoliittisilla toimilla sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarjontaa rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan, hyvinvointierot kasvavat. Sote-uudistuksen vaikutuksia terveyseroihin seurataan ja epäkohtiin puututaan nopeasti.
-
Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä ja riittävillä henkilöstöresursseilla
Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunta- ja maakuntatason koordinaattoreilla ja verkostoilla. Maakuntien rahoituksessa huomioidaan alusta alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden lisäosa (HYTE-kerroin). Kuntiin nimetään hyte-vastuuhenkilö edistämään alueen käytännön toimintaa.
Päätulokset
1. Uudistuksen valmistelu etenee, tyytymättömyys kasvaa
Sote-uudistusta kokonaisuudessaan huonona pitävien sosiaali- ja terveysjohtajien osuus on noussut 36 prosentista 45 prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 uudistusta huonona piti 16 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista. Sote-uudistuksen valmistelu on kuitenkin edennyt sote-johtajien mukaan. Vuonna 2017 oman maakunnan uudistuksen valmistelua piti riittävänä 63 prosenttia sote-johtajista, ja tällä hetkellä 73 prosenttia.
2. Tavoitteiden toteutumiseen ei uskota
Sosiaali- ja terveysjohtajista 56 prosenttia katsoi uudistuksen epäonnistuvan eriarvoisuuden vähentämisessä, ja sosiaalityöntekijöistä näin arvioi 67 prosenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajista 78 prosenttia arvioi uudistuksen aikataulun epärealistiseksi. Näin ajattelee neljä viidestä (81 %) sosiaalityöntekijästä. Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 68 prosenttia ennakoi, että uudistus ei onnistu kustannusten nousun hillitsemisessä. Kaksi kolmesta (65 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta ja kolme neljästä (73 %) sosiaalityöntekijästä ei usko, että sote-uudistus onnistuu palvelujärjestelmän selkeyttämisessä asiakkaalle.
Sosiaali- ja terveysjohtajien sekä sosiaalityöntekijöiden selkeä enemmistö (55—61 %) arvioi sote-palvelujen integraation heikkenevän sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveysjohtajista 58 prosenttia arvioi uudistuksen epäonnistuvan lähipalveluiden turvaamisessa. Näin ennakoi 74 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.
3. Sote-uudistus uhkaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
Sote-uudistuksella tavoitellaan myös hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) vahvistumista kunnissa. Asiasta kysyttiin sosiaali- ja terveysjohtajien lisäksi myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, jotka edustavat hyte-toimintaa toteuttavia järjestöjä ja myös toteuttavat hyte-toimintaa käytännössä.
Vastaajien selkeä enemmistö (yli 70 %) ennakoi, että sote-uudistus erkaannuttaa hyteä sote-palveluista. Lisäksi vastaajat arvioivat, että uudistus vähentää hyte-toiminnan resursseja nykyisestä. Sosiaali- ja järjestöjohtajat ja sosiaali- ja terveysjärjestöt katsovat, että kunta ja maakunta eivät sovi hyte-käytännöistä tarpeeksi tarkasti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen (69 %) ja sosiaali- ja terveysjohtajien (88 %) selkeän enemmistön mukaan hyte-toiminta vaarantuu koordinaattorin puuttuessa kunnasta.
4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen turvattava
Vastaajat turvaisivat hyte-toiminnan nimeämällä kuntiin hyte-vastuuhenkilön, selkeyttämällä kunnan ja maakunnan työnjakoa ja rakentamalla hyte selkeäksi osaksi kunnan perustoimintoja. Lisäksi kuntiin pitäisi luoda riittävät taloudellisen kannusteen hyten edistämiseen.
Tutkimuksesta
Sote-uudistusta koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät ja johtajat sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi 52 prosenttia, eli 154 henkilöä. Järjestöjohtajista vastasi 86, eli 46 prosenttia. 300 sosiaalityöntekijää vastasi kyselyyn. Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden aineisto kerättiin Sosiaalibarometri 2018-tutkimuksessa, ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen aineisto kerättiin Järjestöbarometri 2018-tutkimuksessa. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.2.2018.