Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista.
Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita.
Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä
Viime vuosina työvoimapolitiikan painopiste on muuttunut Suomessa. Resursseja on kohdennettu entistä enemmän niille, jotka ovat olleet työttömänä lyhyen aikaa.
Muutos on näkynyt erityisesti palkkatuen kohdentumisessa. Kun palkkatukimäärärahojen taso on kokonaisuutena pudonnut, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on tuettu erityisen niukasti. Esimerkiksi järjestöjen saamalle palkkatuelle on asetettu vuosikohtainen katto. Vaikka nimenomaan järjestöihin palkkatuella työllistyminen olisi tärkeää vaikeassa asemassa oleville, katto rajoittaa tuen käyttöä.
Samaan aikaan työvoimapoliittista avustusta on leikattu tasaisesti – vaikka sillä on aikaisemmin toteutettu monia hankkeita, joilla on parannettu juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämäkin on vaikuttanut erityisen voimakkaasti järjestöjen työllistämistoimintaan. Resurssipula on ilmeinen myös työpajatoiminnassa, jossa suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret työttömät. Näin siitäkin huolimatta, että työpajojen vaikuttavuus on todettu eri selvityksissä varsin hyväksi. Tulevaisuudessa välityömarkkinoihin liittyvät palvelut tarvitsevat siis lisää resursseja.
Uusi suunta
Välityömarkkinoilla pitäisi pystyä tuottamaan palveluita, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia ja jotka vastaavat osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tarpeita. Palveluiden vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti ja toimintoja on kehitettävä arviointitulosten perusteella, jotta resurssit kohdentuvat tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin.