Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattiin tavoitteiksi muun muassa ihmisten hyvinvointi-, terveys- ja tuloerojen kaventaminen sekä osallisuuden lisääminen. Hallitusohjelman mukaan Suomi edistää hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren. Ja että ihmisillä on mahdollisuus hyvinvointia tukeviin valintoihin. Keinoina mainittiin muun muassa se, että hyvinvointitaloutta edistetään investoimalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta. Muina keinoina mainittiin päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten kattava arviointi sekä kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen. Tavoitteeksi asetettiin myös matalan kynnyksen elintapaohjauksen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen.
Mitä Marinin hallituskaudelta jäi käteen?
Plussat
Strategioita, ohjelmia ja periaatepäätöksiä:
- Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös.
- Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. STM 2021
- Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Väliarviointi ja tehostettavat toimet vuoteen 2025 (pdf). STM 2021
- Rahapelipoliittinen ohjelma vuoteen 2030 (pdf). Ohjelma pohjautuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan ja on osa päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa.
- Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta 2021–2023 ja huumausainetyöryhmän suositukset huumekuolemien vähentämiseksi.
- Tupakkalain tavoite ja tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotukset
Lisäksi
- Kävelyä ja pyöräilyä on edistetty yli 60 hankkeella.
- Virvoitusjuomaveroa muokattiin hieman terveyttä edistävämpään suuntaan.
- Alkoholijuomien valmisteveroja korotettiin vuoden 2021 alussa yhteensä 50 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2022 suolistosyöpäseulonta aloitettiin koko maassa 60–68-vuotiaille. Seulonta laajenee myöhemmin 56–74-vuotiaisiin.
- Poikien HPV- eli papilloomavirusrokotukset ovat alkaneet.
Miinukset
- Väestöryhmien väliset terveyserot eivät ole kaventuneet.
- Ennaltaehkäisy ei ole konkretisoitunut politiikkatason toimiksi parhaalla mahdollisella tavalla.
- Terveysperusteisen verotuksen “toisen vaiheen” valmistelua ei ehditty tai haluttu käynnistää.
- Terapiatakuu ei edistynyt.
Mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä?
- Jatkossa on tärkeää, että Marinin hallituskaudella tehtyihin strategioihin, ohjelmiin ja suosituksiin sitoudutaan ja että niiden toimeenpanoon keskitytään. Ohjelmien ja suositusten toteuttaminen vaatii resurssointia.
- Politiikkatoimien keskiössä tulee olla kokonaisvaltainen hyvinvointi, mikä edellyttää hyvinvointi-investointeja
- Terveyserojen määrätietoinen vähentäminen on tärkeää. Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste.
- Alkoholi- ja tupakkaveroa tulee korottaa säännöllisesti. Alkoholin saatavuutta ei tule lisätä, koska se kasvattaisi alkoholista johtuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja.
- Terveysperusteisen verotuksen “toisen vaiheen” valmistelu tulee vihdoin käynnistää
- Mielenterveyden edistämisen tulee olla keskeisessä roolissa tulevassa hallitusohjelmassa. Ihmisten työ- ja toimintakykyä on vahvistettava toteuttamalla terapiatakuu.
- Hyte-kertoimella jaettavan summan on hyvä olla riittävän suuri, jotta se motivoi kuntia ja hyvinvointialueita hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimiin. Hyte-kerroin on kannustin, joilla kuntia ja hyvinvointialueita kannustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Koronalla oli vaikutuksia kaikkien ikäryhmien terveyteen ja hyvinvointiin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Marinin hallituskausi oli poikkeuksellinen. Talvesta 2020 lähtien terveydenhuoltoa ja koko yhteiskuntaa kuormitti Covid-19-pandemia. Marinin hallitus teki monenlaisia pandemian torjuntatoimia kansalaisten hengen ja terveyden suojelemiseksi. Niitä olivat esimerkiksi erilaiset strategiat, kuten koronan hoitoon tarkoitettu hybridistrategia ja koronarokotusstrategia, matkustusrajoitukset ja tartuntatautilain mukaiset kokoontumisrajoitukset, esimerkiksi tapahtumia, asiakastiloja ja ravintoloita koskeneet väliaikaiset rajoitukset.
Poikkeuksellinen pandemia-aika lisäsi ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä. Lisäksi se vaikutti epäsuotuisasti erityisesti heikommassa asemassa olevien elintapoihin. Epidemia esimerkiksi vähensi liikunnan harrastamista, kun harrastustoiminta keskeytyi. Toisaalta osalla väestöstä epidemia-ajan muutokset olivat terveyden kannalta myönteisiä ja näkyivät esimerkiksi lisääntyneenä vapaa-ajan liikuntana. Kaikkia vaikutuksia ei ole kuitenkaan vielä edes nähty, ja Long covid, pitkäkestoinen COVID-19-tauti on jäänyt monien suomalaistenkin riesaksi. Pandemia-aika voi vaikuttaa kansanterveyteen pitkällä aikavälillä muun muassa siksi, että joidenkin sairauksien varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen viivästyi.
Vaikka koronapandemian vaikutuksia ei ole vielä täysin arvioitu, pandemia osoitti jälleen kerran sen, miten tärkeitä ennaltaehkäisevät toimet ovat. Tulevaisuutta ajatellen on tärkeätä varautua mahdollisiin uusiin pandemioihin ja hyödyntää nyt saadut opit.
- Lue lisää: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022: Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa – Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen
Hallitus teki koronatoimien lisäksi myös muita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta tärkeitä päätöksiä varsin laajasti. Alla on esimerkkejä näistä päätöksistä.
Sote-uudistus nosti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen varjoista valoon
Yksi hallituksen isoista päätöksistä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) näkökulmasta on sote-uudistuksen saattaminen toimeenpanovaiheeseen.
Sote-uudistus siirsi vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uudistuksen onnistumista on vielä mahdotonta arvioida, mutta sen voi jo tässä vaiheessa sanoa, että uudistus on vaikuttanut siihen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on noussut varjoista näkyvämpään asemaan muun muassa siten, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Sosiaalibarometrin 2022 vastaajista monet odottivat jatkossa yhteistyön syventyvän ja kehittämismahdollisuuksien lisääntyvän. Osa vastaajista luotti siihen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyvyys kasvaa ja sen merkitys ymmärretään aiempaa paremmin.
Hyvinvointia tuottavat monet muutkin asiat kuin sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin.
Kunta on se yksikkö, joka luo puitteet ihmisten hyvälle elämälle. Kunnat voivat edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä monella tapaa, muun muassa päivähoidossa, opetuksessa, liikunnassa ja kulttuurissa.
Hyten asema parani muun muassa lainsäädännössä esimerkiksi kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain pykälissä 6 hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa ja pykälissä 7 hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueella. Hyvinvointialueita ja kuntia myös velvoitetaan tekemään yhteistyötä hyvinvoinnissa ja terveyden edistämisessä järjestöjen ja muiden alueen toimijoiden kanssa.
Jatkossa sekä kuntia ja hyvinvointialueita kannustetaan HYTE-kertoimen avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Lue lisää
- SOSTEn julkaisu: Sosiaalibarometri 2022 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erilliskatsaus
- THL: HYTE-kerroin – kannustin kunnille
- SOSTEn julkaisu: Hyvinvointitalous seuraavan hallitusohjelman keskiöön!
- SOSTEn Eduskuntavaalitavoitteet 2023
- STM: Koko väestön terveys on yhteiskunnan menestystekijä: ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi Lisätietoja+Asiantuntijaryhmän+ehdotuksista (pdf)